Kirjallisia

Kirjallisia

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Lukujumi ja miten siitä pääsee?

Luen koko ajan ja yöpöydällä on aina vähintään pari keskeneräistä kirjaa. Viereisen kaapin päällä on kirjastosta lainattuja kirjoja ja seuraava hylly on viereisessä huoneessa ja sitä seuraava sitä seuraavassa huoneessa...

Helsingin kirjamessuilta kotiuduin kuukausi sitten aikamoisen kirjalastin kera ja uumoilin, että lähiajat istun vain nenä kirjassa kaikkien ihanuuksieni kanssa. Vaan miten kävikään. Ei napannut lukeminen samalla tavalla kuin ennen kirjamessuja. Ihan kummallista.

Tässä kuukauden aikana olen nyt lukenut vain neljä kirjaa. Juu, onhan se monelle iso saavutus, mutta ei minulle, kun helposti normaaliaikaan menee neljä kirjaa viikossa. Jari Järvelän Särkyvää-kirjasta jo postasinkin, mutta muista en vielä. Bloggaajakollegani Krista neuvoi tuoreessa blogipostauksessaan sekä instagramissakin karkottamaan lukujumia lukemalla jo aiemmin luetun, mieluisan kirjan. Hän oli lukenut kirjan, joka minustakin oli fiksu ja hauska, mutta siihen en kuitenkaan tarttunut.



Putte Daniel - siperiankissan pentumme


Osasyynä tähän lukujumiin on varmasti ollut Putte. Putte on siperiankissa, 13-viikkoinen pentu, joka muutti meille alkuviikosta. Putte on vienyt meidän kaikkien sydämet ja samalla pennun odottaminen taisi sekoittaa kaikkien perheenjäsenien päät. Nyt pennun kanssa touhuaminen on toisella lailla aikaa vievää, mutta kirjoihin olen kyennyt tarttumaan - onneksi!



Luin tässä jumin aikana kaksi kirjaa, joista en mitään suurempaa postausta aio tehdäkään. Ensimmäistä ajattelin takuuvarmana juminpoistajana: Outi Pakkasen Rakastaja. Outi Pakkanen on lemppareitani ja pidän kovasti hänen Etelä-Helsinkiin sijoittuvista dekkareistaan. Rakastaja oli kuitenkin pettymys niiden joukossa. Tarkemmin ajateltuna edellinenkin lukemani Outi Pakkanen oli pettymys, vaikka tässä uudemmassa seikkailikin Anna Laine, jota edellisessä kaipasin kovasti. Jotain kiehtovaa tässäkin toki oli, joten osan pettymyksestäni laitan ehkä lukujumin piikkiin. Ehkä.



Toinen lukemani kirja oli Titta Heikkilän Rakkauden ruletti. Nimestään huolimatta kirja ei ole harlekiini. Titta Heikkilä oli minulle entuudestaan tuntematon kirjailija ja etulieve herätti kiinnostuksen, koska kyse oli kolmen lapsen ekonomiäidistä. Lisää kiinnostusta herätti se, että osa tapahtumista sijoittui Turkuun ja päähenkilö oli keski-ikäinen eronnut perheenäiti. Mutta muuten kirja oli hitusen poukkoileva, päähenkilö pomppi nettideitistä toiseen ja ulkomaille sijoittuvat jaksot olivat irrallisia. Kuka nyt voi napata kouluikäiset lapset ja muuttaa Pariisiin etsimään itseään moneksi viikoksi kesken kouluvuoden? Ja kun samalla vielä eroriidat ja rahaepäselvyydet exän kanssa värittivät tarinaa ja kaiken ohessa kulki jokin hassu juoni päähenkilön merenneitosivupersoonasta, kaatui se harmillisesti epäuskottavuuksiin. Toisaalta teksti oli hyvin kirjoitettua ja sitä luki mielellään, joten kirjailija on ihan kehityskelpoinen. Ehkä seuraava kirja osuu lukujumittomuuden aikakauteen?

Näiden lisäksi neljäs lukemani kirja on Sinikka Nopolan uusin, josta kirjoitan ihan oman postauksensa, sillä se on sen arvoinen. Lisäksi kirja on nyt äidilläni lainassa....

Outi Pakkanen: Rakastaja
Otava

Titta Heikkilä: Rakkauden ruletti
Tammi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!