Kirjallisia

Kirjallisia

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Päällimmäisiksi paremmat

Helsingin Sanomien toimittajan Kimmo Oksasen kirja Kasvonsa menettänyt mies on epätavallinen tarina. Miehen silmään tulee herpesvirus ja samaan syssyyn bakteeri, jotka yhdessä tuhoavat miehen kasvot. Ajoittain näyttää siltä että bakteeri on kuolemaksi, mutta Oksanen selättää sen. Kasvoista ei kuitenkaan tule entisenlaisia, naisesta tulee ero, elämä vajoaa aallonpohjaan, mutta Oksanen ei anna periksi vaan palaa takaisin työhönsä ja elämäänsä. Tarina on tosi, ja kaikki tapahtui vain vähän aikaa sitten.



Kasvojen menettäminen on sekä konkretiaa että metafora: kun kasvot ovat niin erikoisen näköiset kuin Oksasella, kommunikointi ihmisten kanssa tilanteessa kuin tilanteessa on vaikeaa ellei mahdotonta, ja seurauksena on häpeää.

Kirja on jaettu kolmeen osaan Danten Jumalaisen näytelmän mukaan. Helvetti on taistelu bakteeria vastaan. Kiirastuli kertoo siitä, mitä tapahtuu kun yrittää palata elämään muuttuneiden kasvojen kanssa. Oksanen panee päivät päälletyksin, päällimmäisiksi paremmat: Paratiisissa viimein punnitaan kokonaisuus ja Oksanen kertoo, kuinka paljon hyvää murheen keskeltä lopulta löytyy. Tärkeimmäksi elämässä nousevat lapset, he antavat heikoimmalla hetkellä sen lopullisen syyn jatkaa elämää. Häpeästä on mahdollista päästä yli ja ympäri. Rakenne on tiukka, se toimii. Eikä ihme, Oksanen on ammattimies.

Kaksi ensimmäistä osaa ovat synkkääkin synkempää kerrontaa. Omat vaikeudet tuovat Oksasen mieleen muita elämän kipukohtia, etenkin oman äidin kuoleman. Murheen alhossa ryvetään täysillä, mutta onpa siihen aihettakin - Oksasen ei tarvitse liioitella, kun draamaa kirjoittaa julma bakteeri.

Viimeinen luku on täydellinen katharsis, lähes runollinen elämän ja arjen, nyt-hetken ylistys. Kaunis teksti ei ammu yli, vaan puhdistaa. Hieno kirja.

Kimmo Oksanen: Kasvonsa menettänyt mies
WSOY


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!