Kirjallisia

Kirjallisia

perjantai 11. syyskuuta 2015

Vahva suositus!

Denise Rudbergia tituleerataan kirjan takaliepeessä "yhdeksi Ruotsin menestyneimmistä" kirjailijoista. Pistää hymyilyttämään, sillä samanlainen luonnehdinta on tainnut olla lähes jokaisen ruotsalaisen kirjailijan luonnehdintana viime vuosina. Mutta nyt on pakko (taas) myöntää, että luonnehdinta on osuva.



Into Kustannus lähetti minulle ennakkokappaleen Rudbergin Yksi tappava syrjähyppy -kirjasta, joka aloittaa Marianne Jidhoff -sarjan. Mikä aloitus! Olin heti koukussa. Tarkennukseksi on mainittava, että tämä ei suinkaan ole Rudbergin ensimmäinen kirja, vaan hän todellakin on kirjoittanut lukuisia kirjoja aiemmin. 

Marianne Jidhoff on 55-vuotias syyttäjänsihteeri, joka palaa pitkältä virkavapaalta. Hän saa muodostaa pienen, erillisen tutkintaryhmän rikostutkija Torsten Ehnin ja nuoren Augustin Madridin kanssa. Siinä ei vielä ole mitään erityistä, mutta tapa, jolla Rudberg kuvaa hahmonsa, on huikea. Jo aiemmin olen kertonut mieltymyksestäni kirjojen tapahtumapaikkojen tarkkaan kuvaukseen. Nautin rakennusten ja sisustusten ja aikakauden merkkien kuvauksesta, terävistä havainnoista, jotka osoittavat kirjailijan tehneen taustatyönsä huolella. Tässä kirjassa siitäkin sain nauttia. Ja jos Outi Pakkanen kirjoissaan kunnostautuu paitsi rakennusten yksityiskohdissa, osaa hän myös ruoan. Rudberg ei niinkään jakele reseptejä, mutta ruokakuvaukset ovat herkullisia ja aitoja. 

Jaana Lehtiön kirjojen Muhonen on suuri leivonnaisten ystävä (ja seuraavaksi bloggaan hänen uusimmasta dekkaristaan, jossa Muhonen löytää täydellisen voipullan. Roistojakin, mutta tässä kohtaa mainitsen tuon voipullan.) Jos hymyilet Muhosen innolle, jatkaa Torsten Ehn samalla tiellä ja korvapuustikuvaus saa lukijan pohtimaan vakavasti leipomista.

Ei, ei tämä silti mitään pelkkää cosy crimea ole, vaikka pullaa puputetaankin. Ruumiita tulee, mutta toisaalta niillä ei mässäillä. Kirjaan mahtuu hiukan hymyilyä mindfulness-lahkolle ja vaikka yläluokkaisuutta kuvataan tarkasti, kuuluu rivien välissä pieni ironia myös sitä kohtaan. Mainioita kuvauksia nuokin.



Eilen kävellessäni Akateemisen poikki näin tätä Rudbergin uutuutta hyllyillä. Ihan en siis ehtinyt ennakkokappaletta lukea ajoissa, mutta kirja kulki kaksi päivää käsilaukussa ja luin sitä aina kun pystyin, sen verran tiukasti siitä oli pidettävä kiinni, lounaallakin.

Jos siis pidät ruotsalaisista dekkareista ja kirjassa esiintyvien hahmojen tarkasta ja syvemmästä kuvauksesta, nautit tästä kirjasta. Pahiksen arvasin 50 sivua ennen loppuratkaisua, mutta se ei mitenkään haitannut menoa. Vahva suositus!

Denise Rudberg: Yksi tappava syrjähyppy
Into Kustannus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!