Kirjallisia

Kirjallisia

tiistai 15. joulukuuta 2015

Iltakukkujien tainnuttaja

Kani joka tahtoi nukahtaa oli ostoslistallani Helsingin kirjamessuilla ja sieltä se mukaani lähtikin. Olin lukenut kirjasta ja odotin sitä innolla. Ja miksi? Koska se oikeasti toimii. Se nukuttaa.



Kirjassa on vain 29 sivua ja se maksaa lähes normaalin, paksun kovakantisen (normaali = öbaut 300 sivua) kirjan verran. Ja on silti ihan joka euron arvoinen. (Adlibriksessä joulukuussa 2015 18,50 euroa.)

Maailman myydyimmäksi iltasaduksi tituleerattu (sitä hiukan epäilen, sen verran paljon on meilläkin sahattu Grimmin tarinoita eestaas) Kani joka tahtoi nukkua on "meditatiivinen satu", jonka kirjoittaja on ruotsalainen käyttäytymistieteilijä Carl-Johan Forssén Ehrlin.

Kirjan esipuheessa on ohjeet ääneen lukemiselle. Joitakin kohtia korostetaan lukemalla painokkaasti ja kovemmalla äänellä, toisia taas rauhoitetaan. Ja välillä haukotellaan. Ensimmäinen lukukerta tuntui hitusen teennäiseltä ja toisto tuntui hassulta. 9-vuotias koekaniinini, erittäin helposti kukkuva poikani, oli perillä kirjan tarkoituksesta ja hän toisinaan hihkaisi väliin, että "ei yhtään nukuta". Mutta tarinan loppupuolella hihkaisut vaimenivat, minäkin haukottelin ihan aidosti (oli vaikea lopettaa...) ja kun suljin kirjan kannen ja sammutin valon, ei tarvinnut enää höpötellä. Ei minunkaan. Haukotus.

Esipuheen ohjeet alkavat varoituksella "Älä koskaan lue tätä kirjaa ääneen, jos joku ajaa vieressäsi autoa". Se huvitti mutta luettuani kirjaa jo muutaman kerran hyvillä tuloksilla (hyvä kun selvisin omaan sänkyyni) pidän varoitusta aiheellisena.

Tarina on simppeli eikä sen muuta tarvitse ollakaan. 9-vuotias hiukan hymyili kanille, mutta äidin lukema iltasatu saa olla lapsellinenkin, sillä ei ole väliä. Hassuin hetki syntyi kun luin väsymyksessäni rouva Pöllön rouva Pyllyksi. Nukahtaminen otti hihityshetken jälkeen hiukan takapakkia, mutta ei vaikuttanut lopputulokseen.

Jos siis teillä kukutaan ja iltasatuhetki kaipaa rauhoitusta, tätä kannattaa ilman muuta kokeilla. Ainakin äidille - jota myös vaivaa hankala nukahtaminen - tämä oli varteenotettava vaihtoehto melatoniinille. Tarina sopii parhaiten taaperoikäisille, mutta näköjään alakoululainenkin taintuu kiitettävästi.

Carl-Johan Forssén Ehrlin
Otava



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!