Kirjallisia

Kirjallisia

tiistai 31. toukokuuta 2016

Huumorilla on sukupuoli

Tuossa edellä kirjoitin Juha Itkosen tuoreesta teoksesta, joka tunnekuvastosta päätellen taitaa olla naislukijoille suunnattu. Tasapainon vuoksi Itkosen perään olisi pitänyt lukea Jouni Hynystä, mutta eihän minulla sellaista hyllyssä ole. Luen siis Anna-Leena Härköstä.



Ihana nähä! ei sekään ole äijäkirjallisuuden klassikkoteos. Sen sijaan se sisältää Anna-Leena Härkösen lehtikolumneja. Ne ovat oikein viihdyttävää ja hauskaa ja kepeää luettavaa, luen niitä mielelläni. Härkösellä on sana hallussa.

Mutta ei minua niin hirveästi kyllä naurata, ja se on sukupuolikysymys. Härkösen huumorissa on lämpöä ja ymmärrystä ja jotain sen sellaista, joka on liian naisellista minun makuuni.

Härkönen itse on myös oivaltanut tämän sukupuoliongelman. Nimitarinassa hän siteeraa Luolamies-näytelmän Eero Saarista näistä pienistä eroista: naiset sanovat tavatessaan "Ihana nähä sua! Sä näytät hyvältä! Mieletön kampaus!", mies puolestaan tönäisee toista miestä nyrkillä olkapäähän ja kysyy "Mitä mulkku? Mennäänks ongelle?"

Juuri siksi Jari Tervo naurattaa minua enemmän kuin Härkönen.

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia
Otava

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!