keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Maltti on valttia

Laura Honkasalon ensimmäinen aikuisten romaani Sinun lapsesi eivät ole sinun (2001) on mennyt minulta aiemmin kokonaan ohi, mutta sain pari viikkoa vahvan suosituksen teoksen puolesta. Niinpä luin sen.


Odotin lumoavaa kieltä, mutta en ihan saanut odottamaani. Onhan teoksessa komeita lyyrissävyisiäkin kohtia, mutta enimmäkseen kerronta on varsin arkista (tai sitten luen jotenkin väärin). Ensimmäinen luku alkaa näin: "Suljin koneen, otin takin ja laukun ja sateenvarjon ja kahvimukini. Tilausmyyjät pajattivat litaniaansa puhelimeen ja näppäimistöt kalisivat." Noin voisi kirjoittaa vaikka Antti Tuuri tai Veijo Meri: täsmällistä, korutonta kieltä.

Tämän teoksen lumovoima ei piilekään kielessä vaan tarinassa. Sinun lapsesi eivät ole sinun kertoo 1970-luvusta, jolloin monien ihmisten maailmankuvassa kaikesta tuli poliittista. Näkökulma on erikoinen, se on lapsen. Alle kymmenvuotias imee kaiken idealismin itseensä ja omaksuu kommunismin ja pioneerihengen täysin rinnoin. Sitten kun päähenkilö Nelli kasvaa nuoreksi, hän on ihmeissään kun kaikkien muiden idealismi tuntuu kadonneen taivaan tuuliin.

Ja se varsinainen lumovoiman ydin piilee siinä, että Honkasalo malttaa. Hän malttaa pitää tarinan käänteet kovin pieninä, ja siitä seuraa yhtenäisen luja tunnelma. Isän katoaminen Amerikkaan on tietysti pienen tytön maailmassa valtava asia, mutta mitään muuta ulkoisesti massiivista ei kirjassa tapahdu. Siksi katse kääntyy sisäiseen, ja sieltä löytyy väkevää tunnesisältöä: harhailevaa oman paikan etsimistä, pettymystä, sitoutumisen vaikeutta, mutta myös lämpöä ja ystävyyttä.

Ongelmallisinta tässä kirjassa on se, että kun näkökulma on pienen lapsen, havainnot on kaikki tehty aivan aikuisesta näkökulmasta ja aikuisen kielellä. Tarinana tämä toimii kyllä hienosti, mutta pistää silti pikkuisen miettimään.

Toinen ongelma on henkilöiden nimeäminen. Jos ja kun kirjailijalla on kaikki valta valita mitä tahansa nimiä, miksi samassa teoksessa on Nelli ja Nelly? Ainakin nyt kun lukukokemukseni hajautui parin viikon ajalle, menin henkilöissä sekaisin.

Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun
Gummerus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!