Päähenkilö on noin nelikymmenvuotias mies, pienen saaren ainoan kirjakaupan omistaja, joka menetti rakkaan vaimonsa auto-onnettomuudessa. Elämä on alkanut luisua alamäkeen, mutta yllättävä käänne muuttaa kaiken.
Kirjan hahmot heräsivat lukiessani eloon, useimmat ainakin, ja Tero Valkaman suomennosta on ilo lukea.
Kirjakauppa on kirjan tapahtumien keskipiste ja se muuttuu kirjan edetessä iloisemmaksi ja valoisammaksi.
Fikryn ottotytär sekä kirjaedustaja-Amelia jäivät minulle hiukan huonosti perustelluiksi henkilöhahmoiksi omituisine piirteineen. Omituisuutta toki pitää olla, mutta nyt omituisuudet olivat enemmänkin pintaraapaisuja. 239 sivun pituutta olisi ollut varaa kasvattaa ja tuoda sisältöä hahmoihin enemmän. Murheitakin kirjassa oli ihan roppakaupalla, aaltoilevasti, mutta pääosin kaikki päättyy onnellisesti. Tai miten sen nyt ottaa...
Parasta antia kirjassa on juuri kirjakauppa. Eiköhän aika monikin kirjoihin usein ja lujaa uppoava lukija ole ainakin salaa haaveillut kirjakauppiaan urasta? Kirjaa ei sovi pitää oppaana kirjakauppiaan tielle, mutta on se kuitenkin pientä haaveilua lisäävä. Kirjan kannessa on lainaus Betsy Burtonilta, kirjakauppiaalta: "Riemastuttava kokemus kaikille, jotka kokevat kirjat itselleen läheisiksi." Niinpä!
Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias
Gummerus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!