Kokonainen elämä on pienoisromaani, mutta siihen mahtuu se, mitä nimi lupaa. Andreas Egger saapuu syrjäiseen laaksoon noin nelivuotiaana ja kuolee samaisessa laaksossa mökissään 79-vuotiaana. Noiden tapahtumien väliin mahtuu melkein koko 1900-luku. Maatalousyhteiskunnasta siirrytään sodan kautta nykyaikaan, mutta Eggerin elämässä kaikki on pientä ja yksinäistä.
Egger asustaa köyhissä oloissa mökissään, tyytyy vähään. Hän ei rietastele tai juopottele. Hän on suurikokoinen ja taitava käsistään, ja työ täyttää hänen päivänsä. Mutta elämän lopulla työ näyttää siltä kuin sitä olisi tehty vain yksi kausi, yksi vuodenkierto. Niin samanlaisia ovat vuodet olleet. Yksinkertaisia ovat myös Seethalerin lauseet, koruttomia ja nopeasti eteneviä, silti levollinen tunnelma on päällimmäisenä.
Kaikkea yksinkertaisuutta vasten piirtyy suurimpana rakkaus. Marie saapuu kylään majatalon apulaiseksi ja Egger ihastuu häneen. Egger ei oikein tiedä kuinka kosiohommat hoituvat, mutta lopulta työkavereiden avulla kosinnasta muodostuu leimahtavan upea, ihokarvoja nostattava kokemus. Elämä aukeaa kukoistukseen Marien kanssa, mutta jo pian lumivyöry vie Marien.
Egger hyväksyy yksinäisen osansa eikä pelkää kuolemaa. Seethaler näyttää, että elämä koostuu pienistä asioista ja kun ne hyväksyy, voi elää ja kuolla onnellisena. Ja jos vielä kohtaa rakkauden, elämä on niin hyvää kuin se olla voi.
Robert Seethaler: Kokonainen elämä
Suom. Raimo Salminen
Aula & co
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!