En ole lukenut Anni Kytömäen aiempia kirjoja, mutta Finlandia-kisan voitto on erinomainen syy aloittaa.
Onhan Margarita hieno teos, todella upea. Monella tapaa. Lyyristä kieltä ja verkkaista kerrontaa osasin odottaa, ja luontokuvauksia. Niitä kirjassa on paljon, esimerkiksi tällaista: ”Pujotan käteni rungon alle ja vajoan syvemmälle. Korvat jäävät veden peittoon, kohina madaltuu. Kuuntelen pinnanalaista maailmaa, katselen puunlatvoja ja taivasta. Sydänyölläkin kesä pitää avaruuden edessä ohutta kajastuksen harsoa.”
Kirja lähtee liikkeelle hitaasti, ja aikatasoja on kaksi. Yhtäällä ollaan toisessa maailmansodassa sairasvuoteella, toisaalla vuodessa 1950, kuvitteellisen Kankariston kylpylässä lähellä Tamperetta. Päähenkilö Senni on hieroja, jonka työtä ja pientä elämää kylpylässä ja kotona kuvataan. Nuori nainen kohtaa miehen, ja teoilla on seuraamuksensa. Vaikeuksia tulee, pieniä ja isoja, eikä elämä ole helppoa kuin hetkittäin. Aika kuljettaa Sennin Helsinkiin lääkintävoimistelijaopiskelijaksi. Senni joutuu läheltä todistamaan, kuinka polio kurittaa ihmisiä.
Kirjan ihmiset ovat kuin simpukoita, sulkeutuneita ja elämän virran armoilla. Kaiken tämän Kytömäki kuvaa tarkasti ja hienovireisesti, kärsivällisesti hetkiin pysähtyen. Mutta sitten puolivälissä juoni nouseekin aivan uusille kierroksille ja lukijan pitää palata takaisin: kaikki irrallinen aines saakin uusia merkityksiä, ja kirjaan tulee toisenlaista virtaa ja imua. Tämä takaisinplärääminen on e-kirjassa valitettavan hankalaa mutta mahdollista sentään.
Lopussa palataan taas lyyriseen verkkaisuuteen. Kaikki liittyy kaikkeen, lavea kokonaisuus kiertyy yhdeksi. Jopa lähes häiritsevässä mitassa, paljon vähempikin koheesio olisi riittänyt kannattelemaan teosta.
Parasta kirjassa kuitenkin on tunnelma. Se on todella väkevä ja yhtenäinen. Ja niin mieleenpainuva, että vaikka lukemiseeni tuli välillä viikonkin tauko, pääsin heti takaisin kun kirjaan taas tartuin. Tarinoita on ympärillä niin paljon, että usein tuollaiset tauot rikkovat lukukokemuksen pahasti, mutta tämä syöpyi mieleen syvälle ja kantoi taukojen yli.
Anni Kytömäki: Margarita
Gummerus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!