Kirjeitä rikolliselle

Tykkäsin joskus kauan sitten kovasti Anja Snellmanin kirjoista. Mutta sinä aikana kun tämä blogi on ollut olemassa häneltä ei kovin kiinnostavia kirjoja ole ilmestynyt. Olen näköjään lukenut kaksi, Lähestymistä en oikein ymmärtänyt ja Antautuminen oli vinkuiitakirjallisuutta. 

Taina oli Turun kirjamessujen kirjasome-tilaisuudessa ja sai sieltä Snellmanin uusimman teoksen, Kirjeitä sotapäällikölle. Kiitos siitä. 

Kun kirja kerran tuossa saapuvilla oli, luin sen. Se kertoo terapiakeskus Vastaamoon tehdystä tietomurrosta. Siinä Snellman kirjoittaa viisikymmentäyksi kirjettä kyberrikolliselle. Kirjeissä hän yrittää ymmärtää, millainen ihminen tämä rikollinen on. Ja hän pohtii sitä, kuinka valtava rikoksen mittakaava on. Ja kuinka maailma on päässyt menemään tällaiseksi. 

Lisäksi kirjassa on päiväkirjamerkintöjä ja katkelmia rikoksen takia kesken jääneestä romaanista. Jälkimmäiset tuntuvat pelkältä täyteaineelta. 

Tämä kirja on varmaan tarpeellinen ja kiinnostaa kaiketi ainakin rikoksen uhriksi joutuneita. Snellman kirjoittaa hyvin, niin kuin kokenut kirjoittaja kirjoittaa. 

Mutta ei tämä kovin kaksinen romaani ole. 

Anja Snellman: Kirjeitä sotapäällikölle

WSOY

Suomalaiset merihädässä

Olen pari kertaa yrittänyt kuunnella äänikirjoja. En osaa, en sitten millään. Niinpä luin myös Titanicin suomalaiset -teoksen, vaikka tiedän että se ei ole kirja vaan audiodraama. 

Teos toimii kyllä pelkkänä lukukokemuksenakin, oikein hyvin. Näkökulma pysyy tiukasti siinä mihin otsikko sen fokusoi, Titanicilla matkustaneissa suomalaisissa. Heidän matkaansa seurataan alusta katkeraan loppuun asti, ja mukana on sekä dramatisoitua dialogia että dokumentteja, kuten arkkiveisuja ja lehtijuttuja. Myös eri alojen tutkijat kertovat näkemyksiään. 

Mihinkään ei pysähdytä kovin pitkäksi aikaa, mikä on viisas valinta. Lukija pysyy valppaana, ja epäilemättä kuunnellessa tällä on vielä paljon isompi merkitys. Puhujia on paljon, ja sekin rikastuttaa tekstiä valtavan hyvin. Repo ja Kouki ovat tehneet ison työn kasatessaan ja dramatisoidessaan tämän mielenkiintoisen ja vetävän kokonaisuuden. 

Mutta äänenä tämä kyllä silti pitäisi kuunnella, se on selvä. E-kirjan teksti kun on hiukan luonnosmaista, fonttikoot vaihtelevat, lyöntivirheitä on jonkun verran, puhujien nimet epäloogisesti merkitty. Näitä audiodraamassa ei tietenkään ole, joten älä tee niin kuin minä tein. Kuuntele tämä. 

Niina Repo ja Akseli Kouki: Titanicin suomalaiset. Kuohuihin uponneet unelmat

Storytel Original