Kaksi kirjaa yhden hinnalla

Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä on jo yhdestoista - tai kahdestoista jos Miniä lasketaan, ja miksi ei laskettaisi - Mielensäpahoittaja. Ja miksipä Tuomas Kyrö ei näitä jatkossakin kirjoittelisi, minä ainakin jaksan lukea vaikka pientä napinaa täältä päin kuuluukin.

Tässä kirjassa Mielensäpahoittaja menettää rakkaan autonsa, Voortti Eskortin. Uusi on saatava tilalle, ja koska Suomesta ei vuosimallin -72 Eskorttia löydy, on lähdettävä Saksaan, Berliiniin. Sieltä löytyy monenlaisia autoja ja Tarmo, veli. Ja valtava määrä erilaisia seikkailuja sekä hahmoja.

Tämä kirja on tehty niille, jotka tykkäävät Mielensäpahoittajista ja Remeksistä: actionia piisaa ja luvut ovat lyhyitä ja kepeitä. Tässä saa ikään kuin kaksi kirjaa yhden hinnalla. Mutta kyllä ei Huovis-Veikko olisi laittanut Pylkkäs-Konstaa tällaiseen hullunmyllyyn, tarina tuntuu leviävän liikaa suuntaan jos toiseenkin. Kotiin Sysi-Suomeen päästään kuitenkin takaisin ja kaikki on taas hyvin ellei jopa paremmin. Veijariromaani tämä on jos mikä.

Suurin ongelma kirjassa on se, ettei Kyrö ole juurikaan vaivautunut kehittämään lukuisille kertojille omia ääniään, kaikki puhuvat kovin samankaltaisesti. Näkökulmiakin olisi voinut vaihdella, kovastikin. Ja se haittaa ainakin allekirjoittaneen lukukokemusta paljon, iso potentiaali hukkuu.

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä
WSOY