Kirja kertoo Susanna-tytöstä, joka päätyy seikkailemaan bittipoikien - ykkösen ja nollan - kanssa äidin tietokoneen sisälle. Paha Hakkeri-noita aiheuttaa tietysti hankaluuksia, joista selvitään.
Aihe on mainio, tietokoneasiaa lasten pitämällä tavalla. Mutta voi toteutusta. Koska luin kirjaa ääneen, pystyin korjaamaan pahimmat kielioppivirheet puhumalla. "Alkaa tekemään" kuulosti korvaani niin kurjalta, etten sitä voinut ääneen sanoa. Pilkkuvirheet - siis lisäpilkut lauseenvastikkeissa - eivät onneksi puheessa kuuluneet ja kirjoitusvirheistäkin selvisin, mutta ääneen lukijaa harmitti.
"Bittiläiset" oli pojastani oikein mainio kirja. Se, että seikkailu tapahtui tietokoneen sisällä, ei juuri avautunut. En usko, että teknologia tuli kovinkaan paljon läheisemmäksi, mutta seikkailu oli oikein jännittävä. Tarinassa oli muunmuassa mikroporsas, joka selvästi oli kuvaukseltaan mikroprosessoria muistuttava möttiäinen poikien lemmikkinä. Jäin miettimään, josko olisin etsinyt (kuvitusta ei ollut) oikean mikroprosessorin kuvan ja havainnollistanut sillä tuota porsasta, jolloin jokin linkki tietokoneen ja kirjan välille olisi syntynyt.
Tarina oli siis kiva, lapsi kuunteli mielellään. Kakkososa on kustantajan nettisivujen mukaan ilmestymässä tässä kuussa ja senkin ajattelin etsiä käsiini. Mieleeni nousee jälleen se, miten tärkeää olisi pienkustantamossakin huolehtia siitä, että kirjan oikolukee joku kielioppia osaava. Kiire näkyy ja jää pysyväksi, kun kirja painetaan. Pienellä viilauksella tästäkin olisi syntynyt äitiä enemmän miellyttävä tunnelma, mutta pääasia lienee, että lapsi piti.
Arna Tuuli ja Hanna Salmi: Bittiviikarit
Kvaliti
Alkaa tekemään on itse asiassa Suomen kielen lautakunnan hyväksymä muoto nykyään, yhtä hyväksytty kuin alkaa tehdä :)
VastaaPoistaJuu, näin on! Kirjoitinkin, että se kuulosti korvaani pahalta (ja kuulostaa vastakin), kun en vielä ainakaan itse taivu tuohon uudistukseen... Esimerkiksi olisin toki voinut nostaa ennemminkin jonkin niistä virallisista virheistä.
PoistaMurreperäinen ilmaisuhan tuo alunperin on, mutta hyväksytty, mikä hyväksytty ja tulee aiheuttamaan varmasti keskustelua vielä pitkään :) Meillä satuttiin lukemaan tämä sama kirja tuossa vähän aikaa sitten ja lapset pitivät siitä kovasti. Ohjelmistosuunnittelijana oli minullekin hauska eikä ylimääräiset pilkut ja pienet virheet tekstissä haitanneet lukemista. Kiva tietää, että toinen osa on tulossa!
VastaaPoistaOlen käynyt monissa kirjaston järjestämissä tilaisuuksissa, jossa on ollut kirjailija kertomassa teoksistaan. Yleisesti he ovat olleet sitä mieltä, että aina ei voi olla pilkut paikallaan ja kielioppi kunnosssa kerronnan kärsimättä.
VastaaPoista