Kirjallisia

Kirjallisia

perjantai 28. elokuuta 2015

Häpeämätön runoteos

Tuomas Keskimäki on porilainen runoilija, joka on julkaissut kolme runoteosta ja lisäksi kirjoittanut sanoituksia useille yhtyeille, muun muassa Korpiklaanille. Lähes kaikki hänen tekstinsä on tehty kalevalamittaan, ja niinpä ei ole ihme, että hän toimii myös Kalevalaisen Runokielen Seuran aktiivina.

Lähipäivinä ilmestyy Keskimäen neljäs runoteos Sinä, taivaani, jonka sain ennakkoon luettavakseni. Sen alaotsikkona on "Kustaa II Aadolfin ja Ebba Brahen lauluja 1611-1615". Kirjassa nämä kaksi nuorta kirjoittavat toisilleen rakkausrunoja, mutta tulevan kuninkaan Aadolfin äiti kuningatar Kristiina ei hyväksy suhdetta. Nuoret yrittävät kuitenkin, mutta lopulta Ebba päätyy naimisiin sotamarsalkka Jacob de la Gardien kanssa.

Tarina on tosi, runot kuvitteellisia.



Sinä, taivaani on häpeämätön kirja. Kaikki runot ovat puhdasta rakkauslyriikkaa vanhaan tyyliin, mitään modernin runon keinoja niissä ei käytetä. Riimejä ei sentään ole. Lyriikanopettaja käskisi heti Keskimäkeä rikkomaan ylevää rakkaustunnelmaa jollain, millä tahansa keinolla. Ihan millä vaan, että tultaisiin tähän päivään.

Minäkin odotin lukiessani, että tunnelma saa jonkun rajun käänteen, mutta ei. Käänne kyllä tulee, kun nuoripari joutuu pettymään odotuksissaan ja rakkaus vaihtuu luopumiseen. Runojen kieli ja keinot eivät kuitenkaan käänny, vaan sävy pysyy samana läpi koko runoelman kahdenkymmenen neljän runon.

Taivaita tavoitellaan, rakkaus-sana toistuu aina uudelleen ja uudelleen, Keskimäki ei kaihda kliseitä:

Kuule neiti, aamun heinä,
minä laulan ja sinua
silmillä sinisen taivon
syvälle syliini kutsun.

Niin kuin näkyy, suuri osa säkeistä on kalevalamittaa. Liikaa Keskimäki ei onneksi kuitenkaan kalevalamittaan ripustaudu.

Kuin kuu kuiskisi sinulle
niitä sanoja, joita itse
en sinulle voi sanoa.
Sanani hellät kuin keväinen
yösydän syvien soiden.
Vaikka vain ikävöin, kyllä
itkutkin ilosta soivat.

Häpeämätöntä, eihän tuolla tavalla sovi kirjoittaa runoja nykypäivänä.

Mutta hei - Tommy Tabermannhan kirjoitti samankaltaisesti. Eikä vissiin ihan huonolla menestyksellä. Jos siis Keskimäki saisikin pyyhkeitä runo-opelta tai kriitikolta, voin kuvitella että näillä runoilla olisi kysyntää kaikkien niiden muiden keskuudessa. Vaikka niiden, jotka tykkäävät Tabermannista, tai hyvistä iskelmistä. Tai muuten vaan hyvistä rakkauslauluista.

Tuomas Keskimäki: Sinä, taivaani
Sunkirja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!