Älypuhelin tuhoaa nuoret mielet

Sastamalan vanhan kirjallisuuden päivillä oli monenmoista mukavaa. Terra Cognitan osastolta poikani bongasi heti yhden kirjan, josta en ollut itse kuullut vielä kesäkuun lopussa mitään. Hesarissa ja Turun Sanomissakin sen arvio tuli vasta myöhemmin, toki aika isosti sitten.

Jonathan Haidt on New York Universityn sosiaalipsykologian professori. Tässä kirjassa hän artikuloi tarkasti ja perustellusti sen, minkä me kaikki näemme edessämme joka päivä: Z-sukupolvi, eli vuoden 1995 jälkeen syntyneet, on todella pahassa pulassa älypuhelimien ja sosiaalisen median takia. 

Kirjasta on jo kirjoitettu paljon, joten teen tässä vain muutamia hajahuomioita. Jokaisen pitäisi tämä kirja lukea, niin tärkeä se on.

Ihmisellä on noin 10-15 ikävuoden välissä kulttuurisen oppimisen herkkyyskausi, jolloin esimerkiksi toiseen maahan muuttava alkaa tuntea itsensä uuden maan kansalaiseksi. Myöhemmin ei enää. Ja jos tässä iässä tottuu jatkuvaan ruutuaikaan, siitä on todella vaikea ellei mahdoton poistua. 

Ihminen voi olla ”keksintötilassa” tai ”puolustustilassa”, eli luova tai passiivinen, ja puhelin vie väistämättä jälkimmäiseen. Varsinkin Yhdysvalloissa Z-sukupolven tilannetta huonontaa myös ylisuojeleminen, helikopterivanhemmuus, mutta ei se vierasta Suomessakaan ole. Lapset eivät saa ottaa riskejä, jolloin he eivät opi tosimaailmaa. Tämä näkyy siinä, että riskialttiin käyttäytymisen muodot ovat todella vähentyneet (esimerkiksi alkoholin käyttö ja tapaturmat), mikä on tietenkin hienoa. Mutta mitään hienoa ei ole siinä, että todennäköisenä syynä moiseen on vetäytyminen fyysisestä maailmasta, virtuaaliseen. 

Kurt Vonnegut kirjoitti vuonna 1961 novellin nimeltä ”Harrison Bergeron”. Se on dystopia, jossa ollaan äärimmäisen tasa-arvon tilassa. Jos jollain on tavallista korkeampi älykkyysosamäärä, hänen on pidettävä korvassaan laitetta, joka tuottaa 20 sekunnin välein kovia ääniä, jotka on suunniteltu katkaisemaan ajatteleminen, jolloin älykkyysosamäärä putoaa. Tämänhän älypuhelin tekee juuri ja täsmälleen.

Haidtin ehdotukset tilanteen pelastamiseksi ovat tiivistetysti tällaiset:

1. Ei älypuhelimia ennen lukiota.

2. Ei sosiaalista mediaa ennen 16. ikävuotta.

3. Puhelimettomat koulut.

4. Paljon enemmän valvomatonta leikkiä ja lapsuuden itsenäisyyttä.

Noita kaikkia tässä kirjassa siis perustellaan ja avataan. Kävin viime syksynä tutustumassa espanjalaiseen kouluun, ja siellä ne oli jo toteutettu. Koska Suomessa? Kauanko itsestään selvää asiaa laiskasti väistetään?

Kimmo Pietiläisen suomennos on erinomainen, niin kuin aina. 

Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian

Suom. Kimmo Pietiläinen

Terra Cognita

Näin kasvatat lapsistasi tolkun ihmisiä

Ihmiselle tekee hyvää astua sinne minne yleensä ei tule astuttua. Siksi teen säännöllisen epäsäännöllisesti niin, että menen kirjastoon ja otan mukaani jonkun Terra Cognitan kustantaman teoksen, aivan satunnaisen. Musta kirjanselkä on helppo paikantaa hyllystä.

Tällä kertaa arpa osui Skaala-nimiseen kirjaan. Sen on kirjoittanut Geoffrey West, teoreettinen fyysikko ja Santa Fe -instituutin pitkäaikainen johtaja. Kirja kertoo nimensä mukaisesti elämän mittakaavoista: vaikka elämän eri muodot näyttävät kovin erilaisilta, ne ovat hämmästyttävän suuressa määrin toistensa skaalautuneita versioita. Niin eliöissä, suurkaupungeissa kuin yhtiöissäkin.

Eliöt ja ekosysteemit skaalautuvat hämmästyttävällä tavalla, ja luku neljä näyttää maagisesti säätelevän tätä skaalautumista. Esimerkiksi kun otuksen koko kasvaa kaksinkertaiseksi, sen tarvitsema energia kasvaa vain 75 prosenttia, eli saavutetaan neljänneksen säästö. Tai kun suurkaupungin koko kaksinkertaistuu, sen patenttien tai rikosten tai ansioiden määrä kasvaa neljänneksen verran ylimääräistä. Verisuonet ja suurkaupunkien liikennevirrat muistuttavat hämmästyttävästi toisiaan. Tällaisista faktoista lähtien West hahmottelee suurta skaalautumisen teoriaansa.

Tiedekirjat ovat kaikki huikean kiinnostavia, varsinkin jos ja kun ne ovat hyvin kirjoitettuja ja suomennettuja niin kuin Terra Cognitan kirjat yleensä tuppaavat olemaan. On huikeaa että meillä on Kimmo Pietiläisen kaltainen ihminen suomentamassa ja suodattamassa valtavasta maailmanlaajuisesta kirjatarjonnasta tällaisia helmiä.

Ja siksi annankin kaikille ilmaisen vinkin miten näitä voi lukea. Aina kun vastaan tulee mielenkiintoinen fakta, taita sivu hiirenkorvalle tai kirjoita fakta muistiin. Sitten kerro ne jälkikasvullesi, esimerkiksi iltasatuna. Näin lapsesi saavat luontevasti käsityksen siitä, kuinka ihmeellistä tiede on, ja heistä kasvaa toivon mukaan tolkullisia ihmisiä.

Skaalassa näitä faktoja on paljon, esimerkiksi tällaisia:

- Kaikkien nisäkkäiden sydän lyö niiden elinaikana suunnilleen yhtä monta kertaa, noin puolitoista miljardia sykäystä.

- 1900-luvun alussa maailman väestöstä 15 prosenttia asui suurkaupungeissa, vuonna 1950 noin 30 prosenttia, ja vuonna 2006 yli puolet. Tällä hetkellä kaupunkeihin muuttaa 1,5 miljoonaa ihmistä joka ikinen viikko! Se tarkoittaa, että kahden kuukauden päästä tästä hetkestä planeetallamme on uusi New Yorkin suurkaupunkialuetta vastaava metropoli. Kiinan hallinto pyrkii rakentamaan jopa 300 uutta, yli miljoonan asukkaan suurkaupunkia seuraavien parinkymmenen vuoden kuluessa.

- Godzilla-elokuvia on tehty monia, viimeksi viime vuonna. Voisiko Godzilla olla oikeasti olemassa? Ei voisi, vastaa West Galileo Galilein suulla. Kun pituus kymmenkertaistuu, pinta-ala kasvaa satakertaiseksi mutta tilavuus tuhatkertaiseksi. Godzillan jalka olisi kyllä paksu, mutta ei likimainkaan riittävän paksu kannattelemaan sen valtavaa massaa.

- Sen sijaan laivoissa tilanne on toinen: laivan lasti (ja sen paino) kasvaa pituusmittojen kuution mukaan, mutta sen etenemiseen vaikuttava vastus kasvaa rungon poikkipinnan eli sen pituusmittojen neliön mukaan. Siksi laivoista voidaan tehdä valtavia, ja se kannattaa. Ensimmäisenä tällaisen laivamonsterin rakensi britti nimeltä Isambard Kingdom Brunel, josta kukaan Britannian ulkopuolella ei tiedä mitään. Sama kaveri rakensi vuonna 1825, vain 19-vuotiaana, isänsä kanssa maailman ensimmäisen tunnelin purjehduskelpoisen joen alitse, Thames Tunnelin. Se on edelleen käytössä, nyt osana Lontoon metroa.

- Edellä jo mainittu eläinten energiankulutuksen skaalautuminen on mielenkiintoinen juttu. Norsu on noin 10 000 kertaa rottaa raskaampi, mutta sen aineenvaihdunnan nopeus on vain noin 1000 kertaa suurempi, vaikka norsu joutuu ylläpitämään noin 10 000 kertaa enemmän soluja. Niinpä norsun solujen toimintanopeus on vain noin kymmenesosa rotan solujen nopeudesta, mikä johtaa vastaavansuuruiseen soluvaurioiden ilmaantumisnopeuden laskuun ja sen seurauksena norsun pitempään elinikään.

- Vaikka Godzillaa ei voi edellä mainitusta syystä olla olemassa, West kertoo millainen se olisi jos se kuitenkin olisi olemassa. Se painaisi 20 000 tonnia eli 100 kertaa enemmän kuin sinivalaat. Sen sydän olisi halkaisijaltaan 15-metrinen ja sinivalaan kokoinen ja löisi pari kertaa minuutissa. Aortan halkaisija olisi kolme metriä. Godzilla eläisi 2000-vuotiaaksi, unta se tarvitsisi vain tunnin vuorokaudessa. Se söisi päivässä 25 tonnia ruokaa, ja vastaavasti pissaisi 20 000 litraa ja kakkaisi kolme tonnia, kuorma-auton lastin verran.

- Ihmisen kasvu päättyy 18 vuoden huitteilla, ja vastaavasti päättyy kaikkien nisäkkäiden ja muidenkin eläinten. Sen sijaan kasvit ja puut kasvavat kuolemaansa saakka, mutta tiesitkö että myös kalat tekevät näin? Niiden kasvu on indeterminaattista.

- Svante Arrhenius -niminen ruotsalainen sai Nobelin kemian palkinnon. Hän laski, kuinka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutokset voivat muuttaa maapallon pintalämpötiloja kasvihuoneilmiössä. Hän kirjoitti, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on niin suurta, että se lämmittää ilmakehää merkittävästi. Tässähän ei ole nykyihmiselle mitään uutista. Mutta Arrheniuspa kirjoitti tämän jo 1800-luvulla! Kohta siihen jo varmaan reagoidaan jotenkin. Ihan kohta.

- Elinajanodote koko maailman keskiarvona oli 1870 vain 30 vuotta, vuonna 1913 se nousi 34 vuoteen - ja vuonna 2011 se oli kasvanut huikeaan 70 vuoteen. Ja tämä tapahtui ilman minkäänlaista maailmanlaajuista, kansallista tai filantrooppista ohjelmaa elämän pidentämiseksi. Kaikki ei ollut ennen paremmin.

- Auringosta tulee enemmän energiaa tunnissa kuin koko maailma käyttää vuodessa. Yhdessä vuodessa auringosta tulee energiaa enemmän kuin koskaan saadaan maan uusiutumattomista kivihiili-, öljy-, maakaasu- ja uraanivarannoista yhteensä.

- Jos kutsuu vieraita viettämään iltaa, kannattaa määrää miettiä. Kuuden ihmisen ryhmässä on 15 mahdollisuutta kahdenväliseen keskusteluun. Jos pöydässä on kymmenen ihmistä, näitä keskustelumahdollisuuksia on 45. Jos illanitujainen kestää neljä tuntia, jokaiseen keskusteluun on aikaa noin viisi minuuttia. Yritä siinä sitten pitää yhteyttä.

- Ihminen on keksinyt monenlaisia vempeleitä päästäkseen nopeammin perille. Mutta suurkaupungeissa työmatkat eivät ole silti lyhentyneet, vaan suurempi matkanopeus on käytetty työmatkan pidentämiseen. Suurkaupunkien koko perustuu ainakin osittain siihen, miten tehokkaasti niiden kuljetusjärjestelmät toimittavat ihmiset työpaikoilleen noin puolessa tunnissa.

Jos ei tällaisilla jutuilla ala iltasatu kiinnostaa niin millä sitten?

Geoffrey West: Skaala. Elämän ja kuoleman universaalit lait eliöissä, suurkaupungeissa ja yhtiöissä
Suom. Kimmo Pietiläinen
Terra Cognita

Ympäristö tekee ihmisen, ei biologia

Luin tuossa taannoin Jared Diamondin klassikon Kolmas simpanssi, ja tulin samalla paljastaneeksi miksi tietokirjallisuutta kannattaa ehdottomasti lukea. Kenen tahansa, mutta miesten erityisesti.

Koska olen mies, jatkan siis tietokirjallisuuden parissa. Jared Diamondin toinen klassikko Tykit, taudit ja teräs keskittyy kysymykseen, jonka kirjailijan Uudessa-Guineassa tapaama paikallinen poliitikko Yali hänelle esitti: "Mistä johtuu, että te valkoiset olette kehittäneet niin paljon cargoa ja tuoneet sen Uuteen-Guineaan, mutta meillä mustilla on niin vähän omaa cargoa?" Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1997, mutta näyttää siltä, että kysymys ei ole ainakaan vähemmän ajankohtainen kuin tuolloin. Epäajankohtaiseksi se ei muuttune milloinkaan.

Koska kysymys on tärkeä, Diamond katsoo parhaaksi käyttää koko kirjan, viitisensataa sivua, vastaukseen. Välittömiä syitä sille, miksi joku porukka menestyy ja toinen ei, ovat nuo kirjan nimessä mainitut asiat. Se, jolla on paremmat aseet, vastustuskykyä taudeille ja edistyneempi teknologia, voittaa. Mutta Diamond ei tyydy näihin välittömiin syihin, hän haluaa löytää perimmäiset syyt.

Kaikkea ei tässä ole mielekästä referoida, joten annetaan Diamondin itse tiivistää. Kirjan perusajatus kuuluu näin: "Historia on kulkenut eri kansoille eri teitä, koska kansojen ympäristöt ovat erilaisia, ei sen takia että kansat ovat biologisesti erilaisia." Se on hyvä tiedostaa milloin tahansa mutta erityisesti silloin kun biologisesti erilainen ihminen kävelee vastaan. Eli aina kun toinen ihminen kävelee vastaan.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia on tietenkin paljon, mainittakoon tässä esimerkiksi se, miksi Euraasia on läpi ihmiskunnan historian ollut niin hyvinvoiva ja edellä muita mantereita. Syynä ei ole koko tai tuuri, vaan se, että tänne on sattunut erityisen paljon domestikaatioon soveltuvia kasvi- ja eläinlajeja, ja toisaalta se, että manner on kookas nimenomaan itä-länsi-suunnassa, jolloin samat eliölajit kykenevät leviämään isolle alueelle ja näin edistämään ison ihmispopulaation syntyä, kasvua ja hyvinvointia. Amerikat ja Afrikka ovat isoja mutta epäedulliseen suuntaan, ja Australia taas on pieni.

Kimmo Pietiläisen suomennos on erinomainen, niin kuin aina.

Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs
Suom. Kimmo Pietiläinen
Terra Cognita

Miksi tietokirjallisuus on parempaa kuin kauno

Kaunokirjallisuuden lukeminen, se tekee hyvää ihmiselle. Siitä viisastuu ja saa kokemuksia ja näkemyksiä ja ymmärrystä ja tulee kaikin puolin paremmaksi ihmiseksi. Suurin ongelma on, että jos lukee muuta kuin jollain tavalla juuri nyt ajankohtaisinta kirjallisuutta, on vaikea löytää keskustelukumppania. Kas kun kirjasta on järkevintä keskustella silloin jos se toinenkin on hiljattain lukenut sen saman kirjan. Harvemmin on.

Tietokirjallisuus hakkaa kaunon tässä suhteessa mennen tullen. Tietokirjallisuudesta voi ahmia mielenkiintoisia faktoja, joilla saa keskustelua aikaan missä tahansa porukassa. Ja aina parempi mitä vähemmän ne muut ovat lukeneet. Ja sitten voi päteä, jos sellaiseen tuntee vetoa. Tai vain kertoa hauskoja juttuja.

Olen havainnut parhaaksi tietokirjanlöytämistavaksi mustan selän metodin: mennään kirjastoon satunnaiseen hyllyväliin ja etsitään mustaselkäinen kirja, jossa lukee Terra Cognita. Tuon kustantamon listoilta löytyy aina kiinnostavaa luettavaa, melkein miltä elämänalueelta tahansa. Suosittelen metodia kenelle tahansa joka on kiinnostunut esimerkiksi kaikesta.

Jared Diamondin Kolmas simpanssi on "klassikon maineen saanut käänteentekevä, viihdyttävä ja ajoittain pelottava selvitys ainutlaatuisesta ja loistavasta ihmiseläimestä". Siinä hahmotellaan ihmisen kehittymistä ihmiseksi ja pohditaan lajimme erityispiirteitä ja ihmetellään ihmisen tuhovimmaa - ja lopulta pohditaan niitä toivon merkkejä, joilla voimme oppia menneisyydestä. Vaikka maapallo näyttää ihmisen toiminnan seurauksena kulkevan kohti tuhoaan, kaikki ei ole menetetty. Jos opimme menneisyydestä, tulevaisuutemme voi osoittautua vielä kirkkaammaksi kuin kahden muun simpanssin.

Ekokatastrofista, joka on tämän kirjan keskiössä, ei kovin paljon löydy noita alussa mainitsemiani hauskoja juttuja, mutta tästä kirjasta niitä kyllä silti löytyy.

Esimerkiksi se fakta, että miehet ovat keskimäärin 8 prosenttia pitempiä ja 20 prosenttia painavampia kuin naiset, kertoo että olemme "lievästi monivaimoinen" laji. Jos urokset ja naaraat ovat samankokoisia, laji on yksiavioinen, ja jokainen koiras saa naaraan ilman kilpailua. Moninaaraisessa lajissa useimmat koiraat jäävät ilman puolisoa, joten parhaiten menestyy isoin, siksi etelänmerinorsuissa uros painaa 1500 ja naaras vain 300 kiloa. Isoin äijä voittaa taistelun. Ihmisillä, kuten monilla muillakin lajeilla, on taipumus yksiavioisuuteen, mutta siitä huolimatta hiukan pitää varmistella omaa asemaansa hyppäämällä vieraissa.

Paras juttu on tietysti tieto siitä, että jätkä kuin jätkä hakkaa lähisukulaisensa komeasti kikkelin pituudessa: erektiossa olevan peniksen mitta on simpanssilla 7,5 senttiä, orangilla 4 senttiä ja gorillalla, siis kuvitelkaa gorillalla, naurettavat 3 senttiä.

Vähänkö on komiaa olla ihmismies.

Jared Diamond: Kolmas simpanssi. Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus
Suom. Kimmo Pietiläinen
Terra Cognita

Kyllä on mukavaa olla töissä

Oletko riittävän älykäs Googlelle? –kirja ei kerro siitä, miten hakukoneella tehdään hakuja. Se kertoo, millaiseen ryöpytykseen on varauduttava, jos aikoo töihin Google-nimiseen jättiläiseen. Tai johonkin muuhun teknologian kärkifirmaan.

Teos on hyvin käytännönläheinen: siinä käydään läpi konkreettisia kysymyksiä, joita työhaastatteluissa voidaan kysyä. Ja niitä on kahta sorttia: huippumatemaatikon kykyjä vaativia tehtäviä tai sitten hullunmahdottomia tehtäviä, joilla mitataan kokelaan luovuutta tai paineensietokykyä.

Matemaattinen kysymys voi olla esimerkiksi ”Kuinka monella eri tavalla kuutio voidaan maalata kolmella eri värillä?” tai ”Kuvittele maa, jossa kaikki vanhemmat haluavat saada pojan. Jokainen perhe hankkii lapsia, kunnes saa pojan, minkä jälkeen se ei enää hanki lapsia. Mikä on poikien ja tyttöjen lukumäärien suhde tässä maassa?”

Vastaukset ovat yllättävän yksinkertaisia: kuution voi maalata kolmella eri värillä vain 50 eri tavalla, vaikka arkijärki ja matematiikkakin helposti tulevat toisenlaiseen tulokseen. Jälkimmäisessä kysymyksessä oikea vastaus on, että tyttöjä ja poikia on yhtä paljon!

Toista kysymystyyppiä edustavat esimerkiksi tämmöiset: ”Montako sampoopulloa maailmassa tuotetaan vuodessa?”, ”Mies työnsi autonsa hotellin eteen ja menetti omaisuutensa. Mitä tapahtui?”, tai ”Mikä tulee sarjassa seuraavaksi: SSS, SKK, K, SK?”

Kuten arvata saattaa, vastaukset ovat taas yksinkertaisia: Sampoopulloja tuotetaan noin maapallon väkiluvun verran, 7 miljardia, koska puolet ostaa enemmän kuin yhden vuodessa ja puolet joutuu pärjäämään ilman sampoota. Toisessa kysymyksessä pitää hoksata, että siinä pelataan Monopolia. Kolmannessa kysymyksessä on koodattu aakkosten alku niin, että kirjaimessa käytetty suora viiva merkitään S:llä ja kaareva K:lla. A=SSS, B=SKK, C=K, D=SK, joten seuraavana sarjassa tulee E eli SSSS.

Mutta pelkkä vastausten hoksaaminen ei kirjan mukaan Googlelle riitä, siksipä jokaisesta kysymyksestä on sivukaupalla pohdintoja ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Vasta sellaisten esittäminen saattaa synnyttää työsuhteen.

Kirjan tarkoitus on selvän kaksijakoinen: se on hauskaa viihdettä matemaattisluonteisten pähkinöiden ystäville ja toisaalta muistutus siitä, kuinka mukavaa on että on jo saanut työpaikan.

William Poundstone: Oletko riittävän älykäs Googlelle?

Terra Cognita

*** Terra Cognitan tuotantoa saa myös Bookysta *** 

Luet tätä netissä, joten tulet tyhmemmäksi koko ajan

Netti tekee elämän monin tavoin helpommaksi. Se tekee meistä jopa parempia ihmisiä: olemme sosiaalisempia kuin ennen, ja kun voimme ulkoistaa muistamisen Googlelle, aivoista vapautuu kapasiteettia tärkeämpiin asioihin.

Näinkö se menee?

Taskulaskin vapautti aivokapasiteettiamme. Kone hoiti rutiinilaskut, jolloin saatoimme keskittyä korkeampiin kysymyksiin.

Internet ei kuitenkaan ole yhtä yksioikoisen positiivinen asia ihmiskunnalle. Näin väittää Nicholas Carr kirjassaan Pinnalliset.

Carr tietää, että väline muokkaa käyttäjäänsä. Kaivinkone helpottaa ojankaivajan elämää, mutta lihakset surkastuvat. Samalla tavoin netin nopea, poukkoileva ja pinnallinen lukutapa tekee paljon hyvää, mutta vastapuolena moni menettää kiinnostuksen minkään tekstin syvälliseen ja hitaaseen lukemiseen, omaksumiseen.

Eikä siinä vielä mitään, menettäköön jos haluaa. Mutta samalla menee muutakin: aivo- ja sen sellaisiin tutkijoihin nojaillen Carr kertoo, että hidas ja keskittynyt lukeminen on aivoille älykkyyden kehittämisen perusta. Plastiset aivot muuttuvat läpi ihmiselämän, ja jos inhimilliselle älykkyydelle ei anneta polttoainetta, se latistuu tekoälyksi.

Jos siis olet vastuuntuntoinen lukija, lopetat tämän lukemisen tähän. Etkä klikkaa alla olevaa linkkiä. En halua joutua oikeuteen.

Nicholas Carr: Pinnalliset. Mitä internet tekee aivoillemme
Terra Cognita

Kirjat netistä! www.elibris.fi

Härskit luonnontieteilijät ja tylsä työmatka

Moni ajattelee, että taide tarkoittaa kuvataidetta. Kärsivällisesti sitä koittaa valistaa, että muitakin taiteenaloja on aika monta. Kuvataideihmiset ovat ilmeisesti jotenkin onnistuneet lanseeraamaan asiansa muita paremmin.
Vielä heikompi tilanne on tieteen kanssa: luonnontieteilijät omivat härskisti koko homman itselleen.

Näin tekee myös Kimmo Pietiläinen Mikä on villakoiran ydin? -kirjassaan. Alaotsikko "50 tieteen mysteeriä" on suomeksi "50 luonnontieteen mysteeriä". Tällainen rutina voi tuntua pilkunviilaamiselta, mutta tällä häikäilemättömyydellä on seurauksensa: esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmissa luonnontieteillä on leijonanosa, muut vikisevät siinä vieressä.

Kuva Tomi Norha

Jos Pietiläisen kirjan alaotsikko onkin syypää moniin maailman ongelmiin, itse kirja on hyvä. Siinä käydään läpi mielenkiintoisia asioita atomeista avaruuteen. Lukemisen ilon jälkeen näitä juttuja voi käyttää keskustelunavauksina esimerkiksi lasten kanssa ja saada heidät kiinnostumaan maailmasta syvällisemmin. Vaikka teksti on populaaritieteellistä, se ei suoraan käy iltasaduksi, mutta vanhemman antaman oikaisuhoidon jälkeen kaikki aiheet kiinnostanevat pienimpiäkin.

Tiesitkö esimerkiksi, että jos kaupungin keskusta on kooltaan seitsemän kertaa seitsemän korttelia (kuten esimerkiksi Turun ja Tampereen keskustat ovat), montako eri reittiä voi löytää kaupungin halki? Jos esimerkiksi haluaa vaihtelua työmatkaan, tarjoaako kaupunki sitä? Vastaus on 789 360 053 252 reittiä. Eikä mitään katua kuljeta edes kahteen kertaan.

Hallitus saa jatkaa työurien pidentämistä vaikka vähän pitempäänkin, eikä silti käy työmatka tylsäksi, ainakaan Turussa tai Tampereella.

Kimmo Pietiläinen: Mikä on villakoiran ydin? 50 tieteen mysteeriä
Terra Cognita


Tartu Tiede-lehden mahtavaan tutustumistarjoukseen! Viisi numeroa vain 29,90 ja tilaajalahjaksi valitsemasi lahja (arvo jopa 39 euroa).