Nostalgiavaihde päällä

Tunnistin Tommi Liimatan äänen kun sen radiosta kuulin. Olin avannut autoradion kesken ohjelman. En tiennyt heti mistä oli kyse, mutta tunnistin puheen siitä huolimatta mielenkiintoiseksi. Tuo lyhyt satunnainen kohtaaminen sai täyttymyksensä, kun bongasin Liimatan Serkkuteorian BookBeatista: siinähän ne puheet on, kirjoitettuina ja yhteen koottuina.

Teksti imee heti mukaansa, olenhan suunnilleen Liimatan ikäinen. 1980-luvun nostalgia on tuttua, ja kun Liimatta kirjoittaa Aku Ankan taskukirjoista tai C-kaseteista, niissä on vieno tenho. Varsinkin kun aiheeseen paneudutaan aivan älyttömän pikkutarkasti ja rikkain kielenkääntein. 

Suuri serkkuteoria on tarina siitä, kuinka meemit levisivät ympäri Suomen ennen internetiä. Sekin on oivaltavaa ja kiehtovaa tekstiä. 

Loppupuolella Liimatan ote hiukan löystyy, kun aiheet alkavat vaeltaa sinne sekä tänne. Ei teksti sen heikompaa ole, mutta Serkkuteoria olisi vieläkin parempi, jos se olisi pitänyt alun nostalgiavaihteen päällä hamaan loppuun saakka. 

Tommi Liimatta: Serkkuteoria

Like

Omat mutta eivät elimistöni tekemät

Marraskuu taisi olla blogin historiassa ensimmäinen, jolloin en kirjoittanut yhtään postausta. Syy on selvä: ensin tuli flunssa, ja heti perään korona. Kummassakin voisi lukea, ehtisi lukea paljonkin. Mutta kun samaan aikaan on vielä autokuume, jäivät kirjat kakkoseksi. 

Kahtakin kirjaa tosin luin, mutta kumpikin jäi kesken. Ainakin toistaiseksi. Sitten selailin BookBeatia ja huomasin, että herranjestas, Juicelta on ilmestynyt uusi kirja, viikko sitten! Aivan pyytämättä ja yllättäen.

Juice-kirjallisuutta putkahtelee tasaiseen tahtiin. Viime vuonna ilmestyi Toisin ajattelija, edellisvuonna Juice puhuu. Siinäpä tärkeimmät on omaelämäkerta, josta voi vain ihmetellä että miksi se vasta nyt ilmestyy. Se on ihan oikea ja aito omaelämäkerta, siis Juicen itse sellaiseksi vuonna 2003 kirjoittama. 

Usein teksti on arkista, ja lapsuudesta Juankoskella Juice kirjoittaa aika paljon. Hyvin mielenkiintoinen siis, ja messeviäkin juttuja se sisältää, hyvin ilmaistuina. Sen suurin vika on lyhyys, Juice loikkii aiheesta toiseen valtavan nopeasti, ja sivuuttaa siksi melkein kaiken. Toinen osa taitaa olla vielä tulossa. 

”Minulla on aikuisiän diabetes, olen vahvasti likinäköinen, hampaani ovat omat mutta eivät elimistöni tekemät. Päätäni ei ole särkenyt koskaan mutta jalkoja aika usein. Erityisesti jalkoja rasittaa seisominen, ja toisaalta toimettomuus: kävelemään minä kykenen huomattaviakin matkoja, mutta en halua.”

Juice Leskinen: Siinäpä tärkeimmät. Edellinen osa E.Ch.

Tammi