Kirjallisia

Kirjallisia

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Paras kirjallisuus syntyy pienistä asioista

Jari Tervon tuore Pyrstötähti on osa isoa tarinaa, fiktiivistä elämäkertaa. Esikoinen ja Revontultentie kertoivat päähenkilö-Jarin lapsuudesta ja varhaisesta nuoruudesta, eikä koulupoika-ajoista vieläkään päästä: nyt neljätoistavuotias kirjoittaa muistelmiaan, äitinsä neuvosta "pienistä asioista".



Ja näin on hyvä. Paras kirjallisuus syntyy pienistä asioista. Tervon teksti on jälleen nasevaa, oivaltavaa, ajateltua, tuoretta. Ironia ja lämpö ovat balanssissa, pienen pojan ääneen kuuluvat lukuisat lapsenomaiset toistot, välillä taas teksti tuntuu liiankin oivaltavalta pienen pojan suuhun. En valita yhtään, koska lukeminen on koko ajan kivaa.

Näin kivaa: "Einstein päätteli magnesiumia lipokkaassa lämmitettyään, että kaikki on suhteellista. Se oli meidän mielestä laimea tulos. Jori Malmsten lauloi sävelradiossa, että elomme tää huolineen ja murheineen, väliaikaista kaikki on vaan. Se on täsmälleen sama tulos kuin Einsteinilla, mutta ilman mitään tutkimusta. Malmsten laulaa nenäänsä. Sinne kun laulaa, kaikki kuulostaa mollilta."

Huonointa kirjassa on, että se on niin pieni, loppuu liian pian. Mutta oikeasti se onkin vain yksi luku Tervon jättiläismäisessä hankkeessa, tällä etenemistahdilla kirjailija on eläkeiässä ennen kuin päähenkilö keski-iässä. Rakenteensa puolesta teos ei ole kummoinen, vain sarja sattumuksia, mutta rakennettakin pitänee punnita osana jatkumoa, ei yhden niteen mittakaavassa.

Jari Tervo: Pyrstötähti
WSOY


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!