tiistai 28. huhtikuuta 2015

En muuten saanut

Kirjan ja ruusun päivä on ihmiselle hyväksi. Kissojemme vegaanisten taipumusten vuoksi jouduin korvaamaan ruusun kukanmuotoisella suklaalla, mutta kirjoja kissat eivät vielä syö. Sain Tainalta Petja Lähteen tuoreen teoksen Jumala on muuttanut kaupunkiin. Tuoreus piti tosin netistä tarkistaa, kun kirjassa ei ole minkäänlaista vuosilukua. Miksei?



Evästykseksi kirjaan sain tiedon, että saat tästä hiukan kevyempää lukemista. En muuten saanut. Jumala on muuttanut kaupunkiin on rankka kertomus ihmisistä, joilla kenelläkään ei mene hyvin. Sijaitaan maaseudulla, siitä kirjan nimi. Tarina kattaa yhden päivän tapahtumat, jotka kulminoituvat lopussa dramaattiseen törmäykseen. Takautumien kautta päivä laajenee elämiksi.

Episodiromaania ei saisi lukea episodisesti. Ainakin tämä lukukokemus kärsi kovasti siitä, että lukemiseeni tuli taukoja - jouduin vaikka kuinka monta kertaa palaamaan taaksepäin ja kertaamaan jo lukemaani, kun yksityiskohdat olivat jättäneet työmuistini ja hahmoja on aika monta. Loppupuolisko meni kerralla, ja se oli nautinnollinen. Tarina on synkkä ja kohtalot kovia, mutta valoakin näkyy.

Rakenne on hyvä, kieli vielä parempaa. Erilaisia kertojaääniä on paljon, ja kieli on usein kauniin kohosteista semmoisella sopivalla tavalla: "Hän kulki läpi seinien, ja kun isä oli tarpeeksi harmaa, hän hävisi kokonaan, jätti jälkeensä tuolit, joilla oli istunut." Kauneuden vastapainoksi pitää tietty olla äijähauskaa: "Toni on roudannut sadankahdenkymmenen kilon ruhonsa terassille ja röhnöttää puutarhatuolilla, jonka eilen hajotti ja fiksasi jeesusteipillä. - - Jos se nojaa eteenpäin, ei näe mulkkuaan, aivojensa ainutta näkyvää osaa."

Suomipopin klassikoita kuten Juicea tai Hassisen konetta Lähde siteeraa ahkeraan. Sitaatit on hyvin valittu, ei liian ilmiselviä mutta ei liian kummallisiakaan. Koskettava, hieno kirja, suosittelen.

Petja Lähde: Jumala on muuttanut kaupunkiin
WSOY

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!