Hyvät pahat pojat sijoittuu varustamomaailmaan. Sehän on turkulaisille tuttua, täällä asustelemme meren vierellä ja ruotsinlaivat ovat enemmän kuin tuttuja. Lapsena tunsin Tukholman paremmin kuin Helsingin, sen verran vilkkaasti siellä matkatoimistossa työuransa tehneen isäni kanssa matkailimme. Varustamot ovat tuttuja myös oman poikani laivaharrastuksen ansiosta.
Kirjan alkusivuilla istutaan Maarianhaminan Merenkulkumuseon ravintola Nauticalin kabinetissa. Tuttu paikka lukuisilta Ahvenanmaan matkoilta. Ravintola, siis, kabinetti vähemmän. Sen jälkeen siirrytään Turkuun ja Tuureporin kouluun (jolla nimellä moni ikäisemme turkulainen tuon koulun hyvin tuntee). Toki kirjassa seikkaillaan Maarianhaminan ja Turun (harmittavan pieni rooli) lisäksi myös Helsingissä, mutta minulle tutuista paikoista lukeminen antaa aina mainion lisäsäväyksen.
Kirjan tarinassa More Justice -niminen organisaatio kiristää varustamolta rahaa pommiuhkauksella ja varustamo maksaa. Myöhemmin organisaatio puuhastelee lisää. Osa operaatioista osoittautuu "oikeutta vääryyttä kärsineille" -tyyppiksiksi, kuten järjestön nimikin kertoo.
Tarinassa ei ole mitään suurta tai erityisen erottuvaa. Kansainvälisiä rahasiirtoja, ison rahan rötöksiä ja perinteisiä patruunoja. Sellaista hiukan pienemmän mittaluokan remestelyä. Esikoisteokseksi tämä oli kuitenkin vallan mainio ja lisäkiitoksen saa varustamomaailman luonteva ja todentuntuinen kuvaus, mikä lienee ollut Viking Linen entiselle operatiiviselle johtajalle helppoa.
Luen mielelläni Harri Winterin seuraavankin kirjan ja toivon, että jälleen saan lukea jotain Turkuun liittyvää. Esikoisteoksen sain arvostelukappaleena kustantaja Myllylahdelta.
Harri Winter: Hyvät pahat pojat
Myllylahti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!