maanantai 14. joulukuuta 2020

Kevyt ilahduttaa siinä missä painavakin

 Ensimmäisen Mielensäpahoittaja-kirjan ilmestymisestä on kulunut kymmenen vuotta. Sen kunniaksi ilmestyi tietenkin uusi Mielensäpahoittaja kirja, En Juhli, Mielensäpahoittaja.

Tässä kirjassa Suomen kansalaiset ovat saaneet lähettää Mielensäpahoittajalle omia harmituksiaan, joita Mielensäpahoittaja sitten kommentoi. Jotkut Mielensäpahoittaja-kirjat ovat melkoisen heikkojakin, mutta aina ne ilahduttavat kuitenkin. Vaikka tämäkin on pieni ja kevyistä osasista kokoon pantu, ei tämä ole huonoimmasta päästä ollenkaan. Viisauksia löytyy moneen lähtöön.

”Elikon ja ihmispennun ero on se, että kasvaessaan ihmislapsi oppii koko ajan paremmin huolehtimaan itsestään. Jos niitä tekee useampia, yhdestä saattaa olla hyötyäkin.”

”Kun joku sanoo, ettei hän ehdi, se tarkoittaa ettei hän halua. Hyvin harvoin kukaan vastaa kysymykseen: ”Tuletko katsomaan vanhaa isääsi?” että ei, en tule koska en halua. Aina sanotaan ettei ehdi ja siihen selitysosio perään.”

Eilen sain luettua Finlandia-voittaja Margaritan. Parasta kirjallisuudessa on, että voi painavan kaunon jälkeen lukea kevyttä hömpsötystä ja ilahtua molemmista.

Tuomas Kyrö: En juhli, Mielensäpahoittaja

WSOY


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!