Yuval Noah Hararin teokset ovat olleet mainiota ja mielenkiintoista luettavaa. Niinpä tartuin uuteen Nexukseen heti kun se ilmestyi.
Nexus kertoo ”tietoverkkojen lyhyen historian”. Ei kuitenkaan kovin lyhyesti, vaan varsin seikkaperäisesti, toisinaan hiukan liiankin. Kirjan maalina on se, miten tekoälyn tuloon pitäisi suhtautua. Tuhoaako se meidät vaiko pelastaa? Asiastahan on kirjoitettu kilometreittäin, ja moni on julistanut tuomiopäivän olevan kulman takana.
Kirja sai Hesarissa melkoista tylytystä, kun toimittaja Niclas Storås kirjoitti ”tietokirjallisuuden supertähden kompastuvan pahemman kerran”. En tiedä, kuka on oikeassa, eikä tiedä kukaan muukaan. Tulevaisuus näyttää sen sitten aikanaan.
Hararin tärkein viesti on tällainen: ”Luodaksemme viisaampia verkkoja meidän täytyy - - hylätä sekä naiivi että populistinen näkemys informaatiosta, sysätä syrjään erehtymättömyyskuvitelmamme ja omistautua kovalle ja varsin arkiselle työlle rakentaaksemme instituutioita, joilla on voimakkaat itsekorjaavat mekanismit.”
Ihan tolkullinen viesti minun nähdäkseni, tuota viestiä Harari kirjassa perustelee monin huomioin ja tarinoin ja tutkimuksin ja keskusteluin.
Kirjan parasta antia ei olekaan sen mahdollinen profeetallisuus, vaan noihin perusteluihin liittyvät jutut ja yksityiskohdat.
Kuten se, että homo sapiensin menestyksen salaisuus on se, että olemme lahjakkaita käyttämään informaatiota yhdistämään suuren määrän yksilöitä. Emme hallitse maailmaa siksi että olemme niin viisaita, vaan koska olemme ainoita eläimiä, jotka pystyvät tekemään joustavaa yhteistyötä suurena joukkona. Tämä toki on tuttua Hararin edellisistä kirjoista.
Ensimmäinen ihmisten kehittämä informaatioteknologia on tarina. Voidakseen tehdä yhteistyötä sapiensien ei tarvitse tuntea toisiaan henkilökohtaisesti; meidän tarvitsee vain tuntea sama tarina. Sama tarina voi olla tuttu miljardeille yksilöille.
Yksi kirjapainotaidon keksimisen seurauksista oli noitavainot. Dominikaaniveli nimeltä Heinrich Kramer julkaisi vuonna 1487 kirjan nimeltä Malleus Maleficarum - Noitavasara. ”Se oli noitien paljastamisen ja tappamisen tee se itse -opas, jossa Kramer kuvasi yksityiskohtaisesti maailmanlaajuista salaliittoa ja keinoja, joilla rehdit kristityt voivat paljastaa noidat ja estää näiden juonet. Erityisesti hän suositteli käyttämään hirvittäviä kidutuskeinoja tunnustusten saamiseksi noituudesta epäillyiltä ja väitti järkkymättömästi, että ainoa sovelias rangaistus syyllisille on teloitus.”
Kirjapainotaito mahdollisti Noitavasaran ennennäkemättömän nopean leviämisen, ja kohta koko Eurooppa oli sekaisin. Noin 50 000 ihmistä tapettiin noitina. Nikolaus Kopernikuksen samoihin aikoihin julkaisema teos ei myynyt juuri yhtään, koska se ei ollut samalla lailla mukaansatempaava ja jännittävä. Mitä nyt siirsi maan kiertämään aurinkoa.
Kopernikus, samoin kuin esimerkiksi Tyko Brahe, René Descartes tai Spinoza, Voltaire, Diderot tai Rousseau eivät kukaan olleet missään akateemisessa asemassa. Heidän kirjoituksiaan julkaisivat tieteelliset yhdistykset, jotka edistivät tiedettä yliopistojen rinnalla.
Aikana ennen informaatioteknologiaa ei demokratia voinut toimia isoissa valtioissa, kun ei pystytty keskustelemaan.
Kulakkien likvidointi Neuvostoliitossa oli 1900-luvun noitavaino. Se oli vain paljon tehokkaampi, koska tieto kulki nopeammin. Radio mahdollisti stalinismin. Sitten Stalin kehitteli salaliittoteorian murhaavista juutalaisista lääkäreistä. Kun hän sai sydänkohtauksen vuonna 1953, tuo teoria koitui hänen kohtalokseen. Oma henkilääkäri oli kidutettavana, eikä oma porukka uskaltanut kutsua lääkäriä, koska jos Stalin olisi toipunut ja huomannut juutalaisen lääkärin, olisi kaikki asianosaiset teloitettu. Niinpä diktaattori jätettiin kusilammikkoonsa kuolemaan.
Raamatun rakentumisessa perimmäinen valta ei ollut kirjoittajilla, jotka kirjoittivat erinäisiä uskonnollisia traktaatteja, vaan kuraattoreilla, jotka loivat suositusluetteloita. Juuri tällaista valtaa käyttävät sosiaalisen median algoritmit. Tuhansia vuosia profeetat, runoilijat ja poliitikot ovat käyttäneet kieltä yhteiskunnan manipuloimiseen, nyt tietokoneet oppivat tekemään saman.
Tekoäly ei kehity ihmisen tasoista älyä kohti. Se kehittyy aivan toisentyyppistä älyä kohti.
”Kun Securitaten agentit saivat 1970-luvun lopussa selville, että jotkut romanialaiset kirjoittivat Radio Free Europelle nimettömiä kirjeitä, joissa nämä arvostelivat järjestelmää, Ceauşescu järjesti maanlaajuisen kampanjan kerätäkseen käsialanäytteen Romanian kaikilta 20 miljoonalta kansalaiselta.” Osa kirjeistä oli kirjoitettu kirjoituskoneella, mistä syystä jokaisesta kirjoituskoneesta tallennettiin näyteteksti.
Suomennos on luistava, sitä on hyvä lukea. Muutamat sananvalinnat pistävät silmään, kuten mukamas tai yhtikäs, jotka eivät minun käsitykseni mukaan kuulu tällaiseen tekstiin.
Yuval Noah Harari: Nexus. Tietoverkkojen lyhyt historia
Suom. Tapani Kilpeläinen
Bazar
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!