Toisinaan poimin Storytelin valikoimista satunnaisen tietokirjan. Tällä kertaa haaviin sattui kirja nimeltä Maantieteen myytit. Ei mistään syystä.
Kirja kertoo kahdeksasta maantieteen myytistä, jollaisia ovat esimerkiksi myytit maanosista, rajoista, kansakunnista, Venäjän ekspansionismista ja Kiinan uudesta silkkitiestä.
Paikoitellen kirja on todella mielenkiintoinen, paikoitellen taas tuntuu siltä kuin lukisi sanomalehteä - Venäjästä ja Kiinasta varsinkin saa uutisissa jo tarpeekseen, kirjalta haluaisin toisenlaista perspektiiviä maailmaan.
Mutta paljon kirjasta löytyy mielenkiintoista asiaakin.
”Mutta samalla tavalla kuin kansakunta oli kerran radikaali uusi innovaatio maailmassa, jota siihen asti olivat muovanneet uskonto, heimo tai imperiumi, myös kansakunnan tilalle ilmestyy ajallaan uusia tapoja identiteettien organisoimiseksi.”
”Juuri nationalistisen poliitikkojen tapa syventää sellaisia jakolinjoja paljastaa kaikkein selvimmin, mitä myytti kansakunnasta on: se on hauras, muuttumaton harhakuva, niin heikko, että tarvitsee suojakseen vahvan ja häikäilemättömän johtajan, joka ei osaa tehdä eroa itsensä ja kansakunnan välillä.”
”Suvereniteettia koskevien harhakuviensa vallassa brexitin arkkitehdit eivät ymmärtäneet, että valtioiden suvereniteetti ei ole koskaan ollut täydellistä, sillä se on aina ollut olemassa keskenään kilpailevien voimien rinnalla, olivatpa ne sitten imperiumeja tai sotaherroja, naapurivaltioita tai uskonnollisia auktoriteetteja.”
Kirjan lopussa kirjoittaja hahmottelee paremman maailman syntyedellytyksiä.
Paul Richardson: Maantieteen myytit. Miksi ymmärrämme maailman väärin
Suom. Jaakko Kankaanpää ja Riina Vuokko
Atena
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!