Jos toimintaa ja vauhtia etsii, Antti Tuurin Alkemistit on väärä suunta. Romaani venkoilee kullanteon parissa reilun kolmesataa sivua, ja valistunut lukija saattaa teoksen nimestä aavistaa, että valmista ei tule vaikka kuinka yritetään.
Mutta tunnelmallista ja uskottavaa ajankuvaa Tuuri osaa kirjoittaa. 1700-luvun Uusikaupunki herraskaisine ja vähemmän herraskaisine ihmisineen elää ja hengittää tekstissä luontevasti. Kerronta on simppeliä, Tuurin ei tarvitse luetella ajalle ominaisia esineitä tai tapoja yhtään enempää kuin on välttämätöntä - hyvän kontrastin tarjoaa parastaikaa lukemani Hannu Raittilan Atlantis, jonka dialogissa historialliset faktat tuntuvat kovin väkinäisiltä.
Romaanin alaotsikko Maallinen rakkaus viittaa paitsi siihen, että jatko-osa on tulossa, myös siihen, että rakkauskin voi olla kuin alkemiaa: valmista ei tule.
Antti Tuuri: Alkemistit. Maallinen rakkaus
Otava
Designtuotteita oikeaan hintaan - www.royaldesign.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!