tiistai 14. lokakuuta 2014

Gone girl - kirjaa parempi kokemus leffateatterissa

Sain SF Filmiltä kaksi lippua elokuvaan Kiltti tyttö - Gone girl ja lupasin blogata elokuvasta. Teenkin sen mielelläni, sillä kirjan kahlasin läpi jo aiemmin ja on aina kiintoisaa vertailla kirjaa elokuvaan.


Kuva: SF Film


Kiltistä tytöstä kirjoitin blogiin jo kesällä, tuon kirjoituksen löydät täältä. Kirjaa oli hehkutettu jo pitkään ja minä kyttäilin sitä kirjastosta ja lopulta sain sen lahjaksi. Ja sitten kirja unohtui alun jälkeen hyllyyn. Kiltin tytön jälkeen ennätin lukea Gilian Flynnin Pahan paikan, josta pidin kovasti.

Elokuvan alkuteksteistä bongasin Gillian Flynnin nimen tittelin "Screenplay" edessä. Se tarkoittanee elokuvakäsikirjoitusta. Mietin jo ennen elokuviin lähtöä, miten elokuvassa mahtaa toimia kirjan rakenne, jossa Nick ja Amy vuorottelevat kertojina. Ehkä juuri Gillian Flynnin ansiota tai syytään oli se, että elokuva oli hyvin uskollinen kirjalle. Vaikuttavan uskollinen.

Kaikki varmasti tietävät, miten ontolta tuntuu, kun on kuvitellut jonkin kirjan henkilön tai radioäänen tietyn näköiseksi. Kovin usein näyttelijöiksi on valittu aivan väärän näköiset ihmiset, toisaalta Garpin maailman päähenkilöä ei olisi voinut esittää kukaan muu kuin Robin Williams. Kiltissä tytössä Amyn ja Nickin hahmot istuvat täysin näyttelijöiden ääneen, olemukseen ihan pienintä huokausta myöden.

Tomi ei Kilttiä tyttöä ole lukenut ja vähän jännitin, mitä hän on mieltä naisvaltaisen yleisön keskellä. Elokuvan 2 tunnin ja 29 minuutin pituus oli aikamoinen, mutta muuten hän vaikutti viihtyneen. Naiselokuvaksi hän ei Kilttiä tyttöä väittäisi eikä se siltä tuntunutkaan. Ohjaaja David Fincher osaa työnsä erinomaisesti, kuvaus on hyvää ja elokuvan värimaailma ja pikkukaupungin kuvaus ovat moitteettomia, nautittavia.

Kun saavuimme kotiin, nappasi Tomi kirjan esille ja tarkisti, alkaako kirja samoilla sanoilla kuin elokuvakin. Alkaa. Kutakuinkin ja varsin kiehtovasti.

Tällä kertaa elokuva ylitti kirjan. Tai ainakin elokuvakokemus oli parempi kuin kirjakokemus. Suosittelen elokuvaa kaikille hyvän jännityksen ystäville. Veri ei lennä (kuin kerran) ja mistään kauhusta ei varsinaisesti ole kyse, vaan psykologisesta jännityksestä ja ihmismielen ja -luonteen synkistä puolista.

Gone girl - Kiltti tyttö
Ohjaus: David Fincher
Perustuu Gillian Flynnin samannimiseen kirjaan

Kinopalatsi, Turku
ti 7.10.2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!