Uljas sai Tatu ja Patu, syömään! -kirjan mummilta synttärilahjaksi. Hän oli kirjasta jo kuullut etukäteen ja ahmaisi sen nopeasti. Ja mitäs sitten tapahtuikaan? Äidille tuli tiukka määräys: nyt tehdään pinaattilettuja!
Toinen käytännön hyöty kirjasta tuntuu olevan se, että 8-vuotias Uljas on sisäistänyt hyvin vahvasti sen, että "likaisista räteistä tulee haisevia ja rumia". Siisteyspuoli on kirjassa myös käsitelty opettavaisesti.
Lopuksi vielä pieni haastattelu:
- Mikä kirjassa oli parasta?
- Sellainen, että mitä tapahtuu, jos resepti luetaan huonosti.
- Mikä kirjassa oli huonointa?
- Se pitäisi keksiä. Emmää tiiä.
- Montako kertaa olet lukenut kirjan?
- Viisi kertaa.
- Mitä jäi parhaiten mieleen?
- Ruokavääriäinen.
- Mikä se on?
- Sii on sellainen. Se ei osaa käyttäytyä ruokapöydässä. Vähän niinkuin minä joskus. Osaan mutten käyttäydy.
- Oliko Tatu ja Patu, syömään! hyvä kirja?
- Ihan maailman paras.
Turun kirjamessuilla oli tuttuja
Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu, syömään!
Otava
Tatu ja Patu, syömään! Bookysta
Mummi toteaa: Kiitos Uljas, kun luit!
VastaaPoista