Aiemmista neljästä romaanista olen muistaakseni lukenut kaksi. Uusin Ruutukymppi jatkaa samaa linjaa, Vimma kirjoittaa jatkumoa sille tarinalle, joka esikoisteoksessa Helsinki 12 vavahdutti ainakin hiukan suomalaista kirjallisuutta.
Ruutukympin päähenkilö värvätään kesätöihin Uskomaton urakka -nimiseen tosi-tv-ohjelmaan, mistä syntyy soppa kun remppamiehen korkea moraali törmää television ääripinnalliseen maailmaan.
Mitään varsinaisia korkeakirjallisia ansioita esimerkiksi rakenteen suhteen teoksessa ei ole, juoni etenee ensimmäisestä viimeiseen sivuun suorinta tietä, pisteestä A pisteeseen B mennään enempiä mutkittelematta. Myöskään mitään syvällisiä ajatusrakennelmia tarinasta ei nouse. Eikä pidäkään nousta.
Ruutukymppi on hyvä lukuromaani. Kieli on kiinnostavaa ja paikoin innovatiivista, tosin välillä tuntuu että nokkelia vertauksia on liikaakin. Hahmot ovat uskottavia ja juoni toimii, jopa niin hyvin että olisin voinut piteempäänkin viihtyä tämän parissa kuin nämä harvaan ladotut kolme ja puolisataa sivua.
Tuomas Vimma: Ruutukymppi
Gummerus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!