Neljä vuotta sitten luin Frank Martelan kirjan Elämän tarkoitus, se oli oiva opus. Nyt Martelalta ilmestyi uusi kirja samasta aihepiiristä, joten pitihän sekin lukea.
Näiden kahden kirjan aihepiirit ovat hyvin samanlaiset, mikä johtunee siitä, että onnellisuus kiinnostaa ihmisiä. Valittiinhan Suomi taas kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Ja tämä kirja (kuten edellinenkin) on menossa kansainväliseen levitykseen.
Alaotsikko lupaa ”epätyypillisiä elämänohjeita”, mutta valitettavasti sellaisia en tästä juuri löydä. Latteuksia kyllä. Ei nyt ihan live, love, laugh -tyylisiä, mutta aika läheltä liippaa. Martela ei oikein tarjoa oivalluksia eikä kirjoita akateemisesta kulmasta, hän tähtää isoille markkinoille. Ilmeisesti juuri niille, joilla myydään huoneentauluja ja muuta rihkamaa. Ja self help -kirjallisuutta.
Kirjan pääidea on energisoidun tyytyväisyyden käsite. ”Se, mikä ikinä sinua sattuukaan liikuttamaan, on se, mitä sinun pitäisi tehdä. Hiiteen ne, jotka nauravat tai pilkkaavat valintojasi!” Martela ohjaa lukijaa kilpailemisesta kilvoitteluun, ei saa olla liian tosissaan. Ihan hyviä ohjeita, mutta…
Timo Airaksinen kirjoitti parikymmentä vuotta sitten kirjan Onnellisuuden opas, jota suosittelen tämän sijaan. Se on mielestäni näkemyksellisempi. Siinä onnellisuus ankkuroidaan projekteihin, joiden loppuun saattaminen tuottaa onnellisuutta ja tyytyväisyyttä. Esimerkiksi kirjan lukeminen on tällainen projekti.
Mielenkiintoista on, että tässä Martelan kirjassa ei Airaksisen kirjaa mainita ollenkaan, vaikka Martelalla on selvä suhde, opponentin asenne Airaksisen tekstiin: ”- - projektikeskeisessä elämäntavassa elämäsi arvo alkaa määräytyä sen mukaan, kuinka hyvin onnistut tavoitteidesi saavuttamisessa. Ei edistystä, ei arvoa”, Martela kirjoittaa. Mainitsematta Airaksista. Outoa.
Frank Martela: Älä etsi onnea. Epätyypillisiä elämänohjeita nykyihmiselle
Gummerus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!