keskiviikko 25. maaliskuuta 2026

Voiko keski-iässä elää uuden teini-iän?

Tässä maaliskuussa pääsen osallistumaan peräti neljän kirjan julkistustilaisuuteen. Yksi on oma kirjani (Mömön seikkailut -lastenkirja), muut ovat keskenään ilahduttavan erilaisia.


Aku-Tuomas Mattilan edellisvuotinen Bogart co -historiikki Ainoa. Yksinäinen. oli erinomainen. Tämä uusi kirja pyörii samalla aikakaudella ja samankaltaisessa musiikki-ilmastossa. Se kielii tekijän omakohtaisista mieltymyksistä, mikä on paras lähtökohta tietokirjan kirjoittamiselle.

Classix Nouveaux tai muukaan brittipop tai futu tai mitätämänytonkaan ei minuun 80-luvulla kolahtanut, kuuntelin punkbändejä tai suomirokkia tuolloin. Vähän jotain raskaampaakin. Otin tämän kirjan siis opintomatkana: tutustun bändiin, josta en mitään tiedä, ja kuuntelen samalla bändin musiikkia. Ehkä opin pitämään siitä.

Nyt jo voin paljastaa, että en opi. Teini-ikä on ihmisellä vain kerran, ja teini-iässä syntyvät syvimmät musiikkielämykset. Keski-ikäisenä voi kyllä löytää uusia elämyksiä, mutta ne eivät selvästikään voi olla sieltä oman teini-iän ajalta. Niiden pitää olla jotain aivan muuta, joko uudempaa tai vanhempaa tai kokonaan jonkun toisen lajin musiikkia, vaikka sitten klassiselta puolelta.

Mutta tämä tosiasia ei vähennä tämän kirjan arvoa yhtään. Luin kirjan vuorokaudessa, koska Mattilan kertomus vei mukanaan. Vaikka tämä käsittelee vain Classix Nouveauxin vaiheita Suomessa, kirjassa tulee melkolailla käydyksi läpi bändin koko historia. Ja monia 80-luvun muitakin ilmiöitä siinä ohessa. Jolloin tietenkin herää monenlaisia omakohtaisia muistoja, vanhoja valokuviakin piti kaivaa esille.

Mattila on paitsi kirjoittanut hyvin, myös löytänyt valtavasti arkistomateriaalia ja hyviä haastateltavia, jopa bändin laulajan Sal Solon, joka asuu nykyään Yhdysvalloissa ja työskentelee kirkon nuorisotyössä, eläköityneenä toki.

80-luvun alussa hinku Suomesta maailmalle oli valtava, ja suuren maailman kansainväliset markkinat näyttivät paitsi puoleensavetäviltä myös lähes mahdottomilta saavuttaa. Jimi Sumén teki sen, mistä iso osa suomalaisista soittajista haaveili, pääsi soittamaan maailmaa kiertävään, isohkoon bändiin. Tämä pioneerityö kyllä ansaitsee kirjansa, tämän kirjan. 

Jos olit nuori 80-luvulla, sinun pitää lukea tämä kirja. Saatat tykästyä musiikkiinkin, mutta liian suuria odotuksia ei kannata siihen suuntaan kuitenkaan viritellä.

Aku-Tuomas Mattila: Classix Nouveaux. Matkalla jossain päin Suomea 1981-1983.

Plastbok


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!