Olen kuukauden sisään lukenut elämäkerran, muutaman korkeakirjalliseksi luokiteltavan teoksen ja yhden hömppäkirjan. Niiden kaveriksi on hyvä ottaa yksi tiedettä popularisoiva kirja.
Helen Czerski tutkii aaltoja ja kuplia, ja on mielenkiintoista lukea, miltä maailma näyttää sellaisin silmin. Aiheita kirjassa riittää, käsitellyiksi tulevat kaasulait, painovoima, sähkömagnetismi ja vaikka mitkä. Kirjan alaotsikon mukaisesti kaikki kiinnitetään arkisiin ilmiöihin ja asioihin, joten tekstin kyydissä on helppo pysyä.
Kuten melkein kaikki tieteen popularisoijat, Czerski kirjoittaa lupsakasti, se on hyvä. Myös optimismi kuuluu kuvaan, useimmiten tällaiset kirjoittajat uskovat tieteen ratkaisevan maailman ongelmat. Ja niinhän tieteentekijän pitääkin, sillä jos tieteen tekijät eivät usko tieteeseen, ketkä sitten?
Mielenkiintoisia yksittäisiä juttuja on paljon. Tässä muutama esimerkki:
Pulun pää nykii sen kävellessä siksi, että pulun näköaisti on hidas. Pään pitää pysyä tovi paikallaan, että pulu ehtii saada kuvan ympäristöstään. On nimittäin todettu, että jos pulun laittaa juoksumatolle, sen pää ei nyi. Koska ympäristö pysyy paikallaan.
Taiwanilainen Taipei 101 -rakennuksen kerroksissa 87-92 on ontto kohta, jossa roikkuu 660 tonnin painoinen heiluri. Sen tehtävä on auttaa rakennusta kestämään maanjäristykset paremmin.
”Sillien - - on hengissä säilyäkseen näytettävä ehdottomasti samalta kuin niiden taustalla oleva vesi. Niinpä ne tekeytyvät uiviksi peileiksi, koska tyhjä meri niiden takana näyttää aivan samalta kuin tyhjä meri niiden edessä.”
Atlantin valtameri levenee 2,5 senttimetriä vuodessa. Eli se kasvaa samaa tahtia kuin meidän kyntemme.
Helen Czerski: Myrsky vesilasissa. Arkipäivän fysiikkaa
Suom. Mari Janatuinen
Atena
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!