Vilpittömästi innostuen

Juha Hurme oli hiljattain vieraana TS Kirja -klubilla, ja hänen esiintymisensä oli rehevää ja mielenkiintoista, niin kuin aina. Hän kertoi tuoreesta Anni Polva -kirjastaan, joka piti tietysti lukea.

 

Hurme kirjoittaa vetävin lausein, ja dramaturgina hän osaa aloittaa dramaattisesti, Polvan nuijimisesta. Sitten käydään läpi Polvan lapsuus ja nuoruus, ja lopulta koko 104 kirjan mittainen tuotanto. Silloin teksti menee väkisinkin luettelomaiseksi, mutta en oikein keksi parempaakaan tapaa kertoa tuotteliaan kirjailijan teoksista.

Mielenkiintoisia juttuja on paljon, esimerkiksi se, ettei Polvan kirjoja saanut kirjastoista vuosikymmeniin. Niiden katsottiin edustavan ”alatason viihdettä”, ja kirjasto olisi menettänyt valtionapunsa, jos Polvan kaltaisia kirjailijoita olisi päästetty valikoimiin. Huh huh, en ole tuollaisesta kuullutkaan. Vaikka moni asia on nykyään vinossa, tuollaisesta on sentään päästy.

”Kirjastolehden liite Arvosteleva kirjaluettelo oli merkittävä portinvartija. Siinä arvioitiin suurin osa Suomessa julkaistuista kirjoista. Napakan arvion yhteydessä oli maininta, jos kirja ei kelvannut kirjastoihin. Kirjoittajat olivat kovaa kaliiberia: professoreita, ylitarkastajia, neuvoksia, kirjastontarkastajia ja kirjastonjohtajia.”

Jotain muita juttuja kirjareferaattien väliin olisin vielä kaivannut, kai reseptiosta olisi jotain muutakin saanut tiristettyä? Ei kenties mitään uutta, mutta jotain kumminkin. Ja lopussa Hurmeen teksti menettää kaiken uskottavuutensa, kun kahteen kertaan kerrotaan kuolemasta ”88-vuoden” iässä. Tuo lienee kirjoitusvirheistä noloin. 

Mutta pilkunviilaus sikseen. Kirja on erinomainen, monestakin syystä. Ensinnäkin se on vetävästi kirjoitettu, ja se etenee sopivan rivakasti. Mielenkiintoisia asioita on paljon. Ja ennen kaikkea kirjan arvo on aiheen valinnassa: Hurme asettuu vilpittömästi innostuen nuijitun puolelle ja nostaa Polvan arvoiselleen paikalle. Se on kulttuuriteko jos mikä. 

Juha Hurme: Suomen nuijituin nainen. Anni Polvan elämä ja teokset

Teos