Elämä sanoiksi on kirjailijan jutustelua siitä, miten omasta elämästä voi kirjoittaa. Teksti on todella juohevaa, se ei paasaa, siinä näytetään millaista kirjoittaminen on silloin kun se on hyvää. Mikään varsinainen kirjoitusopas se ei ole, vaikka kirjastoluokitus sen oppaiden hyllyyn on määritellyt.
Takakannessa luvataan vinkkejä ja kokemuksia, ja niitä kirjassa on. Mutta ne eivät ole muotoa "tee näin, älä näin", eikä luvassa ole listauksia tai rakennekuvauksia tai muuta sellaista. Mazzarella siteeraa lukuisia elämäkerrallisia kirjoja, myös tietenkin omiaan, ja kertoo esimerkkejä pitämiltään kirjoituskursseilta.
Ensimmäiseksi teos laittaa miettimään, onko suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa tavallisempaa kirjoittaa julkaistua kaunokirjallisuutta omasta elämästä kuin suomalaisessa. Valtaosa kirjan esimerkeistä on nimittäin suomenruotsalaisesta tai ruotsalaisesta kirjallisuudesta, ja omista lukukokemuksistani mieleen tulevat ensimmäisenä Jörn Donnerin kirjat. Eikä yhtään uudehkoa suomalaista kirjaa, ei ensimmäistäkään. Ovatko suomalaiset niin vaatimattomia etteivät kehtaa itsestään kirjoittaa?
No, oli niin tai näin, Elämä sanoiksi on hieno kirja. Sitä on mukava lukea, ja se on inspiroiva. Niin inspiroiva että aloin kirjoittaa ylös fragmentteja omasta elämästäni jo kirjan puolessa välissä.
Merete Mazzarella: Elämä sanoiksi
Suom. Raija Rintamäki
Tammi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!