Luin taannoin Maija-Riitta Ollilan kirjan Tulevaisuuden paranneltu ihminen. Se oli hyvä. Niinpä luin myös hänen aikaisemman kirjansa samasta aihepiiristä. Sen nimi on Tekoälyn etiikkaa.
Tämäkin kirja on hyvä, ja aihe on vielä ajankohtaisempi kuin kirjan julkaisuvuonna 2019. Ollila kirjoittaa esimerkiksi autonomisista ajoneuvoista ja aseista, hoivaroboteista ja seksiroboteista, ja pohtii niihin liittyviä eettisiä ongelmia. Niin kuin filosofian kirjoissa kuuluu, mitään tiivistettyjä vastauslistoja ei saada, enemmän esitetään kysymyksiä. Jotka laittavat lukijan ajattelemaan.
Lopussa Ollila kyllä tekee hiukan listaakin. Hän hahmottelee sitä, mihin ihmistä enää tarvitaan sitten kun tekoäly kykenee hoitamaan ison osan nykyisistä ja tulevista työtehtävistä. Ihminen on konetta parempi esimerkiksi sellaisessa, mikä tapahtuu vain kerran maailmankaikkeudessa. Empatia ja karisma ovat jotain, mihin kone ei tule kykenemään, ja samoin henkisyys ja hengellisyys jäävät tekoälyn ulottumattomiin.
Maija-Riitta Ollila: Tekoälyn etiikkaa
Otava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!