keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Romantikko evoluution kätilönä

Panu Rajala on kirjoittanut ja kirjoittaa huikealla tahdilla: 2000-luvulla kirja per vuosi. Eikä mitään pikku täytetavaraa, vaan isoja järkäleitä. Tuorein teos, Olavi Paavolaisen elämäkerta Tulisoihtu pimeään on yli 600-sivuinen.



Tämä on kaiketi seitsemäs teos jonka Rajalalta luen, ja se on takuuvarmaa tavaraa. Detaljirikas teksti dokumentoi Paavolaisen elämän tarkasti ja ulottuu pitkälle kohteensa ympärille, luo yhteyksiä koko 1900-luvun alun suomalaiseen kirjalliseen kenttään. Tietenkin, onhan Rajala jo ehtinyt kirjoittaa mm. Sillanpäästä, Jylhästä ja Waltarista kokonaiset elämäkerrat ja enemmänkin.

Kieli on koko ajan huolellista, elävää ja mukaansa tempaavaa, pitkä kirjoittajakokemus tuo varmuutta ja erityistä syvyyttä tekstiin. Kummallisin puute on se, että kirjan alussa ei kerrota Paavolaisen syntymäpäivää. Netistähän sen tietysti löytää, mutta...

Ihmisenä Olavi Paavolainen oli aikamoinen pissapää; keikarimainen narsisti, joka kohteli etenkin naisia sikamaisen huonosti. Oli hän toki paljon muutakin, mutta eihän murhaajallekaan tuomiota siitä langeteta, kuinka hän hyvänä päivänä käyttäytyy. Tämä käy kirjasta selkeästi ilmi, mutta tuomitsemaan Rajala ei lähde, vaan suhtautuu kohteeseensa lämmöllä ja ymmärtäen. Viisaasti.

Sillä eiväthän Paavolaisen ansiot synny ihmisyyden vaan taiteen saralla. Se, että taiteen tekemistä ympäröivä elämä saa ison sijan, on Rajalan teoksille ominaista, ja siitä on myös kiistelty eniten. Minun mielestäni se on parasta, tällaista kirjaa lukee kuin romaania. Kerronta imee mukaansa ja pitää mukanaan.

Ennen muuta Rajala kuitenkin on romantikko. Lämpimän yleisotteen lisäksi romanttisen ilmeen kirjalle antaa runsas vanhahtavien ilmaisujen käyttö: käänteiset sanajärjestykset siellä täällä, yksittäiset sanat kuten royalisti tai homoseksualisti - ei sitaateissa, vaan Rajalan omassa tekstissä.

Kulttuurihistoria ei synny itsestään, sillä ei ole evoluutiota darwinilaisessa mielessä. Tarvitaan kirjoittajia, kätilöitä, jotka nostavat olennaisen esiin ja pitävät merkittävät asiat, ihmiset ja teokset elossa, innostavat uusia sukupolvia ottamaan selvää menneestä. Ja sen Panu Rajala osaa.

Korjaus 14.5.2015: Kyllähän tuo syntymäaika kirjan alusta löytyy, sivulta 16. Hätäis-huolimaton lukija ei sitä vain heti huomannut.

Panu Rajala: Tulisoihtu pimeään. Olavi Paavolaisen elämä
WSOY


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!