Tanskassakin osataan Sillan tunnelmissa

Olen tainnut ottaa tavaksi rohmuta kaikki pohjoismaiset uutuusdekkarit ja -jännärit heti jos vaan sellaisia näen. Se onkin osoittautunut mainioksi toiminnaksi, sillä olen löytänyt monta uutta suosikkia. Tanskalaiset ovat toistaiseksi olleet vähemmistössä, mutta nyt löysin sarjan, johon aion jatkossakin tarttua.

Tanskalaiset Lene Kaaberböl ja Agnete Friis ovat yhdessä kirjoittaneet Nina Borg -sarjaa, johon en ennen olekaan törmännyt.

Otsikossa viittaan Silta-sarjaan ja mietinkin, mistä tuo mielleyhtymä tulee. Tanskassa ollaan, mutta Juutinrauman siltaa ei taideta kertaakaan ylittää. Kirjassa on kuitenkin samoja elementtejä: perhe, lapsia, terrorismin pelkoa, epämääräistä ja todellista uhkaa.

Tarina alkaa Unkarista, jossa romanipojat yrittävät löytää elannolleen kohotusta. Heidän löytönsä on pelottava, etenkin kun pojat eivät tajua sen vaaraa ja saattavat itsenesä ja muita alttiiksi tuolle vaaralle.

Romanikerjäläisiä on Suomessakin ja kantaväestön suhtautuminen on torjuvaa. Kunnia tälle kirjalle, ymmärrän nyt paljon paremmin, miten kurjista olosuhteista itä-Euroopan romanit lähtevät toiveikkaina.

Kirja on kirjoitettu hyvin, tarina on pienieleinen ja koukussa pitävä. Huomasin valvovani aivan tarpeettoman pitkään, vaikka tarkoitus oli lukea "enää viisi minuuttia" ja sitten vielä hetki.

Suomentajalle (Aino Ahonen) annan satikutia. Sivulla 356 on kummallinen termi: "...oli nostanut jalkansa pitemmän sohva päälle ja työntänyt tilaäänilaitteeseen toisen James Bond -filmin..." Siis mihin? Tilaäänilaitteeseen? Kehotan kääntäjää (ja kustannustoimittajaa) tutustumaan kotiteatterimaailmaan, jota en mitenkäään mystikseksi voi luonnehtia. Surround sound system on termi, jota en noin kääntäisi. Tosin en alun perinkään käyttäisi moista termiä, joten jäljet saattavat johtaa kirjailijakaksikkoonkin. Töksähti pahasti.

Viitaten edelliseen kappaleeseen kirjan hauskin kohta löytyy Kiitokset-osuudesta, jossa lukee näin (s. 450): "Kumpikin kirjailija haluaa lisäksi erikseen korostaa, että mahdolliset virheet ja puutteet ovat vain ja ainostaan toisen syytä." :)

Ja toinen hauska asia (tämä ei ole muuten ollenkaan hauska kirja) on viittaukset suomalaisiin. Roistoista yksi on suomalainen Tommi, jonka luonteen hyvyydestä ei löydy pilkahdustakaan. Hänet tunnistetaan suomalaiseksi, koska todistajista joku kertoo hänen englantinsa kuulostavan samalta kuin Duudsoneilla...

Jos siis pidät Silta-sarjasta, kehotan etsimään Nina Borg -sarjaa kirjastosta. Kyllä näiden parissa viihtyy!

Lene Kaaberbøl ja Agnete Friis: Hiljainen huomaamaton murha
Siltala