Olin kokonaan unohtanut tarkistaa, oliko Petri Tammiselta ilmestynyt kirjaa. Onneksi BookBeatia selaillessani algoritmi tai jokin osasi näyttää minulle että kyllä oli, vajaa kuukausi sitten.
Urheilijaelämäkerta on kerrassaan riemullinen teos. Se on Tammisen omaelämäkerta, urheiluhetkiin teemoitettu. Ultralyhyet luvut on pakattu täyteen elämää, arkisia ja siksi suuria hetkiä. Harva kykenee tällaisiin tiivistyksiin, elämän merkityksellisyyden etsintä on Tammisella saavuttanut huikeat mittasuhteet. Tiukan rajauksensa vuoksi kirja on mielestäni Tammisen parhaita ellei paras.
Monet jutut ovat hauskoja, mutta mukana on myös surua, pienempää ja isompaa. Isän kuolema, turnauksen häviäminen, häpeää, sen voittamista, ihmissuhteita. Elämää siis.
Ilman lainausta tästä kirjasta on vaikea kertoa, lainaan siis tarinan nimeltä Korkeampi voima:
”Viimeisinä vuosinaan isoäiti seurasi jääkiekkoa tarkasti. Suoria lähetyksiä hän ei katsonut eikä kuunnellut radion selostuksia, niitä hän jännitti liikaa, mutta tekstitelevision sivu 221 oli peli-iltoina aina auki. Isoäidillä oli elettyä elämää vajaan vuosisadan verran, sen suuria suruja ja varmasti ilojakin, mutta lopussa sitä kaikkea osasi täsmällisimmin käsitellä Turun Palloseura.”
Petri Tamminen: Urheilijaelämäkerta
Otava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!