Sitten kun olympialaiset, Samsung ja Gangnam Style on nähty

Olympialaiset alkavat Etelä-Koreassa parin päivän päästä, joten nyt on hyvä hetki tutustua sikäläiseen kirjallisuuteen. Ei ole ihme, ettei korealaiseen kirjallisuuteen ole tullut törmättyä: ensimmäinen suoraan koreasta suomeksi käännetty romaani ilmestyi vasta vuonna 2015! Maailma on täynnä kirjallisuutta, ja vielä tällaisia yllätyksiä tulee vastaan.

Se ensimmäinen käännös oli Kyung-sook Shinin romaani Pidä huolta äidistä, ja käsillä oleva Jään luoksesi on saman kirjoittajan toinen suomeksi käännetty teos. Kirjailijan jälkisanat on kirjoitettu meille suomalaisille: hän muistelee lämmöllä muun muassa kirjallisuutta arvostavaa nykyistä presidenttiämme ja Turun pääkirjastoa.

Kirja kertoo neljästä ystävyksestä, joiden nimet ovat Yun, Dan, Myeong-seo ja Miru. He tapaavat professori Yunin yhdistäminä, ja näiden neljän nuoren tarinaa seurataan vuosien ajan. Välillä tapahtuu isoja ja traagisia asioita, välillä ihan pieniä. Ja hyvin usein ei tapahdu mitään.

Taustalla kiehuvat Korean 1980- ja 1990-lukujen opiskelijamielenosoitukset, jotka aloittivat demokratisoitumiskehityksen. Tämä taustatieto kerrotaan vasta jälkisanoissa, mikä on harmi, koska ajankohta olisi ollut kiva tietää jo teosta lukiessa. Mutta toisaalta yhteiskunnallinen kuohunta ei ole kirjassa ollenkaan pääasia, vaan näiden nuorten väliset suhteet ja teemat kuten ystävyys, rakkaus, nuoruus ja yhdessä kulkeminen.

Jään luoksesi tuo täältä kaukaa katsoen mieleen japanilaisen kirjallisuuden - muuta ei kai voi odottaakaan, kun kerran koreasta ei mitään ole ennen käännetty. Hiljaisuus, vaatimattomuus, yksinkertaisuus, pienieleisyys, luonto. Tuollaisilla sanoilla voi kuvata sekä kieltä että tarinaa. Jatkuvasti kuvataan puita, kukkia, vettä, vuoria, ja suurkaupungissakin hahmojen katse kiinnittyy pieniin luonnon elementteihin. Kirjallisuus, etenkin runous, on isossa roolissa.

Keskeistä on ei-tekeminen, ei-sanominen. Usein kuvataan sitä, mikä melkein tapahtuu, ajatuksia, jotka kuitenkin lopulta jäävät sanomatta. Kohtaamisia, joista vetäydytään viime hetkellä, puheluja joihin ei vastata, lähettämättömiä kirjeitä. Selvää lienee, että esimerkiksi seksiä tai kirosanoja ei ole. Puhuminen ja oleminen on vihjailua, tekeminen usein meikäläisestä näkökulmasta turhalta tuntuvaa puuhastelua.

Moinen jahkailu ja passiivisuus saattaa ärsyttää suomalaista lukijaa. Mutta jos sen yli päästää itsensä, lukijaa viedään kauniiden asioiden äärelle. Kyung-sook Shinin lauseet ovat yksinkertaisia, täsmällisiä ja koskettavia. Kirjassa on monia kohtauksia, joiden uskon jäävän pitkäksi aikaa mieleen: esimerkiksi nuorimies kantamassa kenkänsä hukannutta tyttöä reppuselässä pitkin kaupunkia, tai professori kopistelemassa sauvoilla lunta puiden oksilta opiskelijoidensa kanssa. Taru Salmisen suomennos on hieno, ainoastaan muutamat verbivalinnat kuten usein toistuva "väikkyä" hiukan häiritsivät.

Sitten kun olympialaiset, Samsung ja Gangnam Style on nähty, tästä on hyvä jatkaa tutustumista korealaiseen kulttuuriin.

Kyung-sook Shin: Jään luoksesi
Suom. Taru Salminen
Into