Leena Lehtolaisen uusi kirja on aina kiva juttu. Yleensä sellainen ilmestyy sopivasti lahjaksi annettavaksi tai toivottavaksi. Takuuvarmaa dekkariviihdettä. Maria Kalliot ja Hilja Ilveskerot ovat kotimaista dekkaria parhaimmillaan, mutta niiden lisäksi Lehtolainen on kirjoittanut novellikokoelmia, avioliitto- ja perhedraamaa sekä näytelmiä. Tämä kirja - Kuusi kohtausta Sadusta - ei olekaan dekkari vaan näytelmä.
Kirjan alussa käy ilmi, että taitelija Satu Savinainen on kadonnut. Muutaman sivun kuluttua käy ilmi, että kirjassa käydäänkin läpi näytelmää ja teksti on pääosin näytelmän käsikirjoitusta. Näytelmän päähenkilönä on kyseinen taiteilija itse ja se on ohjannut hänen kyseenalainen miesystävänsä.
Kirja ei ole täysin pelkkää käsikirjoitusta, sen lomassa tarina etenee - tai paremminkin taustoittuu - kertojan kautta, mutta kirjan nimen mukaiset kuusi kohtausta Sadusta (vaiko sadusta?) ovat todellakin näytelmän kuusi kohtausta.
Sadun tarina alkaa kaukaa Malmivaarasta, pieneltä paikkakunnalta, jossa Satu on aina herättänyt huomiota. Hän muuttaa heti lukion jälkeen Helsinkiin ja opintojen jälkeen heittäytyy taiteilijaksi. Taiteilijan elämää kuvataan osin kliseisesti, mutta tuo kuvaus tuleekin näytelmän kautta.
Lukiessani odotin ensin, että näytelmäosuus päättyy ja selviää, että onkin tapahtunut murha, jota sitten lähdetään selvittelemään. Näytelmä kuitenkin jatkuu läpi kirjan ja puolivälin jälkeen tajusin, miten hieno ja erilainen konsti se olikin tämän tarinan kertomiselle.
Ehkä tarina on kliseinen julkkisten tirkistelyineen ja taiteilijoiden piirteiden korostamisineen, mutta lukija saa itse tehdä siitä johtopäätöksensä. Kirja vaatii lukijalta hiukan enemmän mutta samalla se myös antaa uuden näkökulman.
Leena Lehtolainen: Kuusi kohtausta Sadusta
Tammi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!