Kirjan kera kahvilla, vuorossa Pieni kirjapuoti

Jotta blogimme ei olisi aivan paperinmakuinen, pohdin tässä taannoin pientä postaussarjaa turkulaisista hyvistä kahviloista, joissa viihtyy kirjan kera hiukan pidempäänkin. Ajatusta pidemmälle en silloin ehtinyt, mutta eilen, Turun päivänä, satuin kahville uusittuun Pieneen kirjapuotiin ja sen uuteen kahvilaan. Ja jotta saisin syyn käydä cappuccinolla tai lattella muuallakin, lupaan kirjoitella useammastakin turkulaisesta kahvilasta.

Pieni kirjapuoti muutti elokuun puolivälissä tutusta kulmastaan Yliopistonkadulla kadun yli jugend-talon kulmaan. Ihanat, avarat tilat toivat lisää tilaa kirjanystäville ja nyt valikoima tuntuu laajentuneen entisestään tai sitten kaikki kivat oheistuotteetkin on vaan paljon helpompi huomata.

Pieni kirjapuoti ei tapaa olla sunnuntaisin avoinna keskellä vuotta (joulumyynti erikseen), mutta onnekseni se nyt oli. Kirjaa ei sattunut pieneen käsilaukkuun kotoa, mutta sitä parempi. Sain mainion tekosyyn ostaa kirjan. Kahvilan - nimeltään Seitsemän pöytää vai olikohan se nyt 7 pöytää - valikoimissa on ainakin facebook-sivun mukaan myös suolaista syötävää, mutta näin sunnuntaina oli tarjolla vain makeaa.

Asiakkaita tuntui klo 14 jälkeen olevan paikalla ilahduttavasti. (Yritäpä siinä nyt sitten olla neutraali kahvila-asiakas ja keskittyä kirjaan, kun kirjanystävää ja kirjakauppiaan tytärtä kiinnostavat tietyti myös kirjoja ostavat asiakkaat...) Cappuccinoa tilatessani sain suosituksen kahvilan toiselta asiakkaalta kokeilla perunaleivosta, jota luonnehdittiin "runebergin tortun ja perunaleivoksen risteytykseksi". Lounas oli jäänyt väliin, joten äkkimakea leivos hitusen arvelutti...

Kirjan kaveriksi päätyi Jhumpa Lahirin Kaima, jonka heräteshoppailin pokkarihyllystä. Cappuccino oli vallan mainiota ja leivoskin hyvä. Se oli niin suklaista, että olisin voinut laittaa sen haarukan nenään ja nuoleskella tikkarina. Kirjakin lähti mukavasti liikkeelle, tosin en kahvin aikana päässyt kovin pitkälle. Jos olen lentokoneessa tai muualla "menossa", on vaikea hypätä hälinässä uuteen kirjaan, joten taidanpa olla jatkossa viisaampi ja seuraavaan Kirjan kera kahvilla -postaukseen varautua jo hyvässä vauhdissa olevalla kirjalla.

Voiko kahvilassa lukea kirjaa? Mainiosti voi, mutta ehkäpä Pienen kirjapuodin uusi kahvila ei eilen ollut otollisin paikka siihen. Nautin niin kovasti kirjojen keskellä istumisesta ja uteliaana ihmisenä jokainen hauska postikorttikin kiinnitti katseeni pois kirjasta. Taustalla soi Edith Piaf ja tunnelma oli...sivistynyt. Kahvilapöytiä löytyi kahvilanurkkauksesta sekä keskemmältä myymälää. Parkkeerasin itseni lähemmäs kirjoja, mikä ei parantanut keskittymistäni kirjaan. Tila on korkea ja hiukan kaikuva, mutta myymälälle avaruus on tietysti vain hyvästä.

Toivon kovasti, että Pienen kirjapuodin uusi sijainti löytyy yhtä hyvin ja paremminkin kuin vanha. Tilaa on paremmin, kirjat ovat houkuttelevasti ja niitä arvostavasti esillä. Cappuccinolle löytyy aina hyvä syy ja siinä samalla voi vilkuilla vaikkapa lahjaideoita kirjanystäville.

Taidanpa parkkeerata kahvilan pöytään vielä toisenkin kerran kirjan kera.

Pieni kirjapuoti sekä kahvila 7 pöytää
Yliopistonkatu 28, Turku
avoinna ark. klo 10-18, la klo 11-15

Sisustamisen ystäville Werannas-verkkokauppa